Taustaa
Klassinen ehdollistuminen (classical conditioning) eli respondentti ehdollistuminen (respondent conditioning) tarkoittaa ehdollistumista, jossa neutraali vaikute alkaa laukaista ehdollistuneen vasteen (CR), kun alun perin neutraali (ehdollistumaton) vaikute edeltää sitä toistuvasti. Neutraali vaikute edeltää klassisessa ehdollistumisessa toistuvasti ehdollista vaikutetta (CS, esim. ruoka) ja nämä kaksi yhdistetään toistuvasti toisiinsa ehdollistumisen aikaansaamiseksi, jolloin refleksi (alun perin UR) muuttuu ehdolliseksi vasteeksi (CR).
Löydöksen teki Ivan Pavlov. Pavlov oli venäläinen fysiologi, joka tutki ruoansulatusta. Tunnetuimmat Pavlovin tutkimuksista liittyvät koiran syljenerityksen tutkimukseen. Pavlov havaitsi, että jo koirien tuominen uudestaan tutkimuslaboratorioon käynnisti syljenerityksen, ilman mitään muuta ulkoista vaikutetta (ärsyke). Ensimmäisellä laboratorioon tulokerralla näin ei käynyt.
Pavlov tutki mm. koostumukseltaan erilaisten suuhun laitettavien ruokien sekä muiden aineiden, esim. marmorikuula tai hiekanmurunen vaikutusta syljen määrään. Pavlov havaitsi, että kova ruoka lisäsi syljeneritystä, kun nestettä paljon sisältä ruoka sai aikaan vähän syljeneritystä. Jos suuhun laittoi taasen jotain mikä ei ollut syötävää, syljen määrä riippui miten paljon sylkeä tarvittiin sen saamiseksi ulos suusta.
Kuva 1. Pavlovin tutkimuslaitteisto
Ehdollistumattomat ja ehdollistuneet refleksit
Pavlov havaitsi kokeita tehdessään, että koirat alkoivat kokeiden edetessä erittää sylkeä jo ennen kuin ne saivat ruoan suuhun, jo pelkkä haju tai ruoan näkeminen sai syljenerityksen alkamaan. Pavlov havaitsi, että on olemassa kahdenlaisia refleksejä - ehdollistumattomia ja ehdollisia (ehdollistuneita) tuneita.
Ehdollistumattomat refleksit (unconditional/unconditioned reflex) ovat pitkälti synnynnäisiä ja yleensä pysyviä, ja niitä esiintyy kaikilla lajin jäsenillä esiintymisen vaihdellessa hyvin vähän eläimestä toiseen. Koirilla esimerkiki ruoka aiheuttaa kuolaamisen.
US----------------------> UR
ehdollistumaton ehdollistumaton
vaikute vaste
= ruoka = syljeneritys
Ehdolliset t. ehdollistuneet refleksit (conditional/conditioned reflex) ovat kokemukseen perustuvia ja opittuja. Koira esimerkiksi oppii, että ruokakuppi tarkoittaa ruokaa, mikä aiheuttaa syljenerityksen lisääntymisen (kuolaamisen).
CS ---------------------------------------> CR
ehdollinen ehdollinen
vaikute vaste
= ruokakuppi = syljeneritys
Pavlov havaitsi kokeissaan, että mistä tahansa ruokaan liittyvästä vaikutteesta - ruokakuppi, koiranohjaaja, metronomin tikitys, tai lähes mikä tahansa muu vaikute - tuli ehdollinen vaikute, jos se säännöllisesti edelsi ehdollistumatonta vaikutetta.
Esimerkkinä voisi olla pillin äänen opettaminen pennulle esim. luoksetuloa varten, jolla ei ole mitään historiaa aiemmin äänestä. Pillitys on siis neutraali vaikute tässä tapauksessa. Ensin puhalletaan halutulla tavalla pilliin ja välittömästi annetaan ruoka tai makupala (toistetaan):
CS -----------------> US----------------------> UR
ehdollinen ehdollistumaton ehdollistumaton
vaikute vaikute vaste
= pillin ääni = ruoka = syljeneritys
Kun tätä toistetaan riittävän monta kertaa, koira voi alkaa kuolata kuullessaan pillityksen.
CS ---------------------------------------> CR
ehdollinen ehdollinen
vaikute vaste
= pillin ääni = syljeneritys
Proseduuria, jossa ehdollinen vaste syntyy ehdollisen vaikutteen aiheuttamana, kutsutaan klassiseksi, pavlovilaiseksi tai respondentiksi ehdollistamiseksi (ehdollistumiseksi). Klassisen ehdollistumisen kriteereitä on kaksi: mukana on synnynnäinen refleksi, ja ehdollisen vaikutteen (CS) ja ehdollistumattoman vaikutteen (US) parittaminen tapahtuu riippumatta yksilön käyttäytymisestä.
Korkeamman asteen ehdollistaminen
Korkeamman asteen ehdollistamisessa (higher-order conditioning) hyvin ehdollistunut vaikute yhdistetään neutraaliin vaikutteeseen ja saadaan aikaan ehdollinen vaste. Pavlovin laboratoriossa työskennellyt Frolov kokeili yhdistää musta neliö metronomin ääneen. Metronomin ääni oli hyvin ehdollistunut ja toimi ehdollisena vahvisteena syljeneritykselle. Toistojen jälkeen, joissa yhdistettiin ensin mustan neliön näyttäminen ja sen jälkeen käynnistettiin metronomi, koira alkoi erittää sylkeä myös mustan neliön nähdessään.
CS2 -----------------> CS1----------------------> CR
ehdollinen ehdollinen ehdollinen
vaikute vaikute vaste
= musta neliö = metronomin ääni = syljeneritys
CS ---------------------------------------> CR
ehdollinen ehdollinen
vaikute vaste
= musta neliö = syljeneritys
Korkeamman asteen ehdollistamista voidaan jatkaa useammelle tasolle. Chance toteaa, että monet ihmisten tunnereaktiot (mistä pidämme tai emme pidä, pelot, jne) ovat osittain korkeamman asteen ehdollistumisen tuloksia.
Lähteet
Paul Chance (2014) Learning and behavior, Seventh edition, Wadsworth, Cengage Learning
Tuomisto, M.T, Parkkinen, L. (2015) Käyttäytymisanalyysin sanakirja, Suomen Käyttäytymistieteellinen Tutkimuslaitos, Tampere
http://psychclassics.yorku.ca/Yerkes/pavlov.htm