Taustaa
Charles Darwin seilasi Beagle nimisellä aluksella 1800-luvulla eri puolilla maailmaa. Matkoillaan hän keräsi kasvi- ja eläinnäytteitä, ja samalla hän alkoi pohtia myös käyttäytymisen perinnöllisyyttä ja luonnon valintaa. Palatessaan Englantiin hän paneutui eläinten jalostamiseen ja hoksasi, että kuten kotieläinjalostuksessa, myös luonnossa voi tapahtua valintaa. Darwinin mukaan luonnollinen valinta auttaa lajeja sopeutumaan ympäristön muutoksiin sukupolvien myötä. Luonnollinen valinta muuttaa tiettyjä käyttäytymisiä fyysisten ominaisuuksien ohella. Muutokset luonnossa tapahtuvat kuitenkin ihmisen tekemään jalostukseen verrattuna hitaasti, useiden sukupolvien aikana.
Luonnonvalinta tuottaa synnynnäisiä ja mukautuvia käyttäytymisen muotoja. Ne auttavat organismeja (eliöitä) sopeutumaan tiettyyn ympäristöön.
Synnynnäinen käyttäytyminen jakautuu Chancen (2014) kolmeen kategoriaan:
- refleksit eli heijasteet (ehdollistumaton refleksi, on olemassa myös ehdollistuneita refleksejä),
- samana pysyvät käyttäytymismallit (fixed/modal action pattern) ja
- yleiset käyttäytymisominaisuudet (general behavior traits).
Kirjoitan muutamia postauksia itseäni kiinnostavista aiheista käyttäytymisanalyysin opintoihin liittyen ja syvennän aiheita oman kiinnostukseni mukaan erillisissä postauksissa.
Refleksi eli heijaste
Refleksi (heijaste) on tietyn tapahtuman ja yksinkertaisen vasteen suhde (Chance, 2014). Se toistuu lähes samanlaisena kerrasta toiseen. Se on suora, tahdosta riippumaton ja automaattinen, eikä synnynnäiseen refleksiin liity operanttia tai säännönohjaamaa käyttäytymistä (Tuomisto jne. 2015).
Esimerkkinä refleksistä Paul Chance antaa silmän räpäytyksen, kun silmään osuu hiekkaa. Refleksi on hiekan silmään osumisen ja silmäluomen liikahduksen välinen suhde. Monet reflekseistä suojaavat yksilöä vahingoittumiselta, kuten ihmisellä koskeminen kuumaan tai kipua aiheuttavaan kohteeseen aiheuttaa raajan vetäytymisen (koukistusheijaste). Chance mainitsee myös pupillireaktion (-heijasteen), jossa mustuainen supistuu valon osuessa siihen, aivastuksen, ja oksennusreaktion.
Reflekseihin vaikuttaa luonnonvalinta. Ne, jotka edistävät selviytymistä, esiintyvät myös jälkeläispolvissa, kun taas ne refleksit, jotka estävät selviytymistä häviävät. Chance kuvaa refleksejä stereotyyppisinä, erittäin pysyvinä muodoltaan, esiintymistaajudeltaan, voimakkuudeltaan ja miten ne ilmenevät kehityksen aikana. Refleksit kuitenkin vaihtelevat miten ne ilmenevät eri yksilöissä esimerkiksi voimakkuudeltaan ja ne voivat myös muuttua elinaikana. Esimerkiksi motoriset refleksit voivat hidastua iän myötä, esim. tasapainoon liittyen.
Samana pysyvät käyttäytymismallit - Fixed tai Modal action pattern (FAP tai MAP)
Samana pysyvät (toistuvat) käyttäytymismallit (Fixed tai Modal action pattern, FAP tai MAP) viittaavat Chancen synnynnäisiin vasteiden (reaktioiden, käyttäytymisten) sarjoihin, jotka esiintyvät kaikilla tai lähes kaikilla lajin edustajilla ja jotka esiintyvät samanlaisena. Aiemmin näitä kutsuttiin vaistoiksi. MAPeilla on vahva geneettinen tausta - yksilöiden välillä on vain vähän vaihtelua ja ne toistuvat lähes samankaltaisena samalla yksilöllä eri päivinä. Yleensä sarjan käynnistymiseen tarvitaan joku laukaisija (vaikute, releaser), mutta ei aina. Koirilla esimerkki on metsästyskäyttäytyminen. Siinä missä susilla on kokonainen ketju, koiraroduilla on rodusta riippuen ketjusta eri pätkiä. Esimerkki vaikutteesta voisi koirilla olla vaikka jäniksen haju käynnistämässä jäljen ajoa, tai lentävän perhosen tai tuulen mukana lentävän lehden käynnistämä takaa-ajo.
MAPit ovat kompleksisempia kuin refleksit ja ne koostuvat pitkistä käyttäytymisketjuista. Koko organismi (eliö) on mukana, poiketen reflekseistä, jossa vain muutama lihas tai rauhanen on mukana. Ne ovat myös vaihtelevampia kuin refleksit. Chance antaa esimerkin miten ympäristö voi vaikuttaa MAPien valintaan lohiin liittyen. Lohien kutupaikoille pääsyn muuttuessa vaativammaksi, vain ne lohet saavat poikasia, jotka pystyvät ylittämään korkeammat esteet matkan varrella eli joiden käyttäytymisessä on tarvittavat piirteet.
MAPit kehittyvät luonnollisen valinnan tuloksena, koska ne vaikuttavat lajin selviytymiseen. MAPit tyypillisesti liittyvät ruoan hankintaan, turvallisuuden takaamiseen mahdollisilta ympäristöstä tulevilta uhilta kuten saalistajilta, tai lisääntymiseen - eli geenien jättämiseen jälkeläisiin sekä jälkeläisistä huolehtimiseen ja niiden kasvattamiseen. Koirilla on käyttötarkoitukseen liittyen eri roduilla valittu pitkälti ruoan hankintaan - metsästyskäyttäytymiseen - liittyviä käyttäytymisiä jalostuksessa. Joillakin metsästyskoiraroduilla, kuten suomenpystykorva, lasketaan perinnöllisyysindeksejä metsästyskäyttäytymisketjuihin liittyen koetuloksista.
Yleiset käyttäytymisominaisuudet
Yleiset käyttäytymisominaisuudet kuvaavat taipumusta toimia tietyllä tavalla, esimerkkejä ovat pelokkuus, kiihtyminen, aggressiivisuus, aktiivisuustaso, ja riskinotto (Chance, 2014). Käyttäytymisominaisuudet voivat esiintyä erilaisissa tilanteissa. Käyttäytymisominaisuudet ovat vaihtelevampia kuin MAPit. Niissä on vahva geneettinen komponentti. Ihmisillä ja useilla eläinlajeilla on tutkittu yleisten käyttäytymisominaisuuksien perinnöllisyyttä. Koirien osalta näitä ominaisuuksia testataan erilaisilla käyttäytymistesteillä - Suomessa mm. MH-luonnekuvauksella ja luonnetestillä. Monilla muillakin testeillä ja kokeilla ja niistä saaduilla tuloksilla saadaan tietoa käyttäytymisominaisuuksista. Geenitestejä on toistaiseksi vähän, mutta perinnöllisyyttä voidaan laskea testituloksista.Lähteet
Paul Chance (2014) Learning and behavior, Seventh edition, Wadsworth, Cengage Learning
Tuomisto, M.T, Parkkinen, L. (2015) Käyttäytymisanalyysin sanakirja, Suomen Käyttäytymistieteellinen Tutkimuslaitos, Tampere
