Luonteen ja persoonallisuuden selvittämisen taustaa

Tämä postaus taustoittaa koiran luonteen ja persoonallisuuden selvittämisen ja testaamisen taustaa, tavoitteita ja tapoja yleisellä tasolla. Postauksessa ei käsitellä käyttäytymisen/käytöksen muokkaamiseen liittyvää selvittämistä esimerkiksi koulutuksessa tai ongelmakoirakoulutuksessa vaikka monet sovellettavat menetelmät ovat samankaltaisia tai samoja. Tässä ei myös erityisesti käsitellä käyttöominaisuuksien selvittämistä, vaikka teksti on osin yleistettävissä myös käyttöominaisuuksiin.

Taustaa

Koiran luonne/persoonallisuus ohjaa koiran käyttäytymistä. Tutkimusmaailmassa on siirrytty 2000-luvulla käyttämään pääasiassa termiä koiran persoonallisuus ja sen osa-alueet, kun aiemmin puhuttiin "luonteesta" ja luonneominaisuuksista. Jotkut tutkijat ja kirjoittajat käyttävät persoonallisuuden sijaan termiä temperamentti. Tässä kuitenkin käytetään termia persoonallisuus tai luonne, koska monissa perinteisissä luonnetesteissä temperamentti on arvioitava luonteen ominaisuus, jolla kuvataan koiran vilkkautta, tarkkaavaisuutta.

Osa persoonallisuudesta tai käyttäytymisestä on perittyä (genotyyppi) ja osa ympäristön muokkaamaa (=>fenotyyppi, ilmiasu). Fenotyyppiin eli ilmiasuun, sellaisena kuin koiran käytöksen ja persoonallisuuden havaitsemme, vaikuttaa perimän lisäksi muun muassa koiran sosiaalinen ja fyysinen konteksti (ympäristö), elämänkokemukset, kohtelu, koulutusmenetelmät sekä koiran terveys ja hyvinvointi (esim. kipu, sairaudet, stressi).


Selvittämisen menetelmiä

Koiran luonneominaisuuksia tai persoonallisuutta voidaan selvittää muun muassa seuraavilla menetelmillä tai niiden yhdistelmillä:

• havainnoimalla koiran käyttäytymistä ja kirjaamalla käytöksen tai reaktion (esim. korvien kohotus, silmien räpäytys, leikkiinkutsuasento, huulten lipaisu, katseen kääntö, haukkuminen, murina) ja sen keston, useuden (frekvenssi), viiveen, esiintymistilanteen, aiheuttavan ärsykkeen, voimakkuuden tmv.
• kuvailemalla subjektiivisesti - esim. adjektiiveilla - koiran persoonallisuutta (esim. "rohkea", "arka", "utelias", "vilkas", "rauhallinen", "leikkisä", "aggressiivinen", "pelokas")
• testeillä (mm. luonnetestit, MH-luonnekuvaus), käyttäen standardoitua testiä sekä käyttäytymistä, reaktioita tai ominaisuutta kuvaavia asteikkoja (aikuiset koirat, työkoirat - esim. armeija, poliisi, opaskoirat, avustajakoirat)
• validoiduilla, luotettavilla kyselyillä (esim. C-BARQ), jotka osoitetaan esim. omistajille, kasvattajille, eläinlääkäreille ja -hoitajille, koirien kanssa työskenteleville (esim. kouluttajat, löytökoirien hoitajat) tai joita ammattilaiset tai tutkijat käyttävät apunaan omassa työssään
• haastatteluilla, esim. omistajat, kasvattajat, eläinlääkärit ja -hoitajat, muut eläinten kanssa työskentelevät

Lisäksi selvittämiseen voidaan käyttää muun muassa:

• käyttö- ja taipumuskokeita
• työkoirien uran seuraamista
• jalostustarkastuksia
• SKL ja rotujärjestöjen omia kyselyitä
• näyttelyissä kirjattua käyttäytymistä 
• sekä havainnoimalla koiran käytöstä erilaisissa arkisissa tilanteissa ja käsittelyssä

Menetelmän valinnasta

Selvittämismenetelmää, kuten testi, valitessa on tärkeää huomioida muun muassa seuraavia asioita:

• menetelmän sopivuus käyttötarkoitukseen
• menetelmän luotettavuus ja validiteetti
• selvitettävien tai mitattavien asioiden yksiselitteinen määrittely
• ominaisuuksien tai reaktioiden kirjaamisessa käytettävät asteikot tai koodaustapa on määritelty yksiselitteisesti eli niissä ei ole tulkinnanvaraa
• testeissä testitilanteet ovat standardoituja (samankaltaisia)
• menetelmän tausta, mihin menetelmä perustuu ja miten se on kehitetty
• testaajien (esim. tuomarit) sekä toimihenkilöiden koulutus 
• testissä noudatetaan eettisiä ohjeita ja periaatteita

Selvittämisen tavoitteista

Koiran luonne- tai persoonallisuusominaiuuksien selvittämisen, erityisesti testaamisen, tavoitteena on saada objektiivisesti, systemaattisesti ja samalla tavoin kerättyä tietoa koiran käyttäytymisestä tietyissä tilanteissa tai reaktioista tiettyihin ärsykkeisiin. Persoonallisuus- ja käyttäytymistiedolla on merkitystä, jotta rotukoirien kohdalla voidaan arvioida ja säilyttää rodunomainen luonne ja käyttäytyminen. Kaikkien koirien kohdalla on tärkeää voida arvioida ja huomioida myös niiden nykyisen käytön ja elinympäristön vaatimukset koiran luonteelle ja persoonallisuudelle sekä koiran käyttäytyminen ja reaktiot niissä. Koiran hyvinvoinnin kannalta on suuri merkitys, että se pystyy selviämään arjesta ja tehtävästä, joka sillä on, hyvin ja stressaantumatta. Koiran luonteella tai persoonallisuudella on tässä oma osansa.

Subjektiiviset omistajan omat arviot "se on kiltti ja hyväpäinen" ovat epäluotettavia ja epätarkkoja luonteen ja persoonallisuuden kuvaamisessa ja arvioimisessa. Ne eivät palvele esimerkiksi pennunostajan tarpeita saada tietoa pentueen vanhemmista ja sukulinjoista, tai kasvattajan tarpeita jalostuskoiraa valitessa. Subjektiiviset arviot yksilöstä eivät myöskään kerrytä yhteistä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää muun muassa rodun todellisen sen hetkisen tilanteen tai muutosten tarkastelun sekä jalostuksen tukena ja sitä ohjaavana. Tieto koiran luonteesta, persoonallisuudesta tai myös käyttöominaisuuksista on ilman standardoituja testejä vain tiedon haltijalla eikä siten muiden käytettävissä.

Testitietoa kerätään ja saadaan sekä yksilöstä että koirapopulaatiosta. Testattua/tutkittua yksilöä voidaan tarkastella paitsi yksilönä, myös verrata testattuun (kaikki koirat/rodun) populaatioon ja esimerkiksi rodun ihanneprofiiliin. Pitkällä tähtäimellä voidaan seurata muutoksia koira/rotupopulaation testaustuloksissa. Rotujärjestö voi ohjeistaa jalostusta huomioiden luonne- ja persoonallisuusominaisuudet suhteessa rodun käyttötarkoitukseen ja rotumääritelmään.

Testaustietoa voi hyödyntää

• koiran omistaja, ymmärtämään koiran käyttäytymistä uudesta näkökulmasta sekä hyödyntämään tuloksia koiran koulutuksessa
• pennunostaja, tehdessään päätöstä pentueen valinnasta omien toiveidensa, tavoitteidensa ja koiran käyttötarkoituksen sekä elinympäristön kautta (tässä ei kuitenkaan tarkoiteta pentutestejä)
• kasvattaja, valitessaan jalostusyksilöitä (jalostusarvon arviointi) ja seuratessaan jälkeläisten ominaisuuksia suhteessa oman kasvatustoimintansa tavoitteisiin
• rotujärjestö, ohjeistaen jalostusvalinnoissa kiinnittämään huomiota luonne/persoonallisuusominaisuuksiin - esim. huomioiden populaation ja yksilön testaustulokset verrattuna ihanneprofiiliin, rotumääritelmään ja käyttötarkoitukseen
• tutkijat, tutkittaessa persoonallisuusominaisuuksia, ominaisuuksien yhteyttä muihin tuloksiin tai ongelmakäytökseen, perinnöllisyyttä jne.
• käyttökoirien kasvattajat ja kouluttajat oman työnsä tukena

Millaisia koiria tulisi testata?

Testaamisessa, kuten muillakin luonteen/persoonallisuuden selvittämismenetelmillä, on tärkeää saada mahdollisimman kattavasti tietoa sen hetkisestä koirapopulaatiosta tai tietoa yksilöstä. On tärkeää, että koirat, jotka testataan, eivät ole valikoituneita, vaan edustavat kattavasti koko sen hetkistä koirapopulaatiota kotikoirista harrastus- ja työkäytön koiriin. Tärkeää on myös, että testeissä eivät käy ainoastaan jalostukäytössä olevat koirat, vaan myös jälkeläisiä käy mahdollisimman paljon testattavana ja mielellään mahdollisimman samanikäisenä. Ihannetilanne olisi koko pentueen testaaminen kerralla samaan aikaan ja samassa paikassa. Tärkeää on, että kaikenlaisessa "käytössä" olevia koiria testataan.

Testien kattavuudesta koiran luonteen/persoonallisuuden selvittämisessä

On hyvä huomata, että testit eivät kattavasti kuvaa koiran käyttäytymistä kaikissa erilaisissa tilanteissa ja reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin. Siksi myös koiran havainnointi arkisissa tilanteissa ja reaktiot niissä ovat osaltaan tärkeitä. Esimerkkeinä voi mainita reagointi toisiin koiriin, erilaisiin ihmisiin, kosketukseen, käsittelyyn, ukkoseen, äkillisiin koviin ääniin, liikennemerkkeihin, korkeisiin paikkoihin, erilaisiin alustoihin, yksinoloon jne. Olennaista on, että koiran reaktioista ei tehdä tulkintaa, vaan ne kuvaillaan sellaisina kuin koiran käytös tai reaktio näkyy. Joitakin testejä, joilla näitä asioita pyritään selvittämään, on myös olemassa tai kehitteillä. Objektiivisilla, standardoiduilla ja selkeisiin määrittelyihin, mittareihin ja mitta-asteikkoihin perustuvilla testeillä saadaan joka tapauksessa tietoa, joka on kaikkien käytettävissä erilaisiin tarpeisiin, kuten seurantaan ja vertailuihin.

Tulevissa postauksissa käsitellään lisää luonteen ja persoonallisuuden testaamisen tapoja, tulosten hyödyntämistä ja tutkimustuloksia.

Lähteitä: 

.

Blackwell, E.J., Twells, C. Seawright, A. Casey, R.A. 2008. The relationship between training methods and the occurrence of behavior problems, as reported by owners, in a population of domestic dogs. Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research, 3 (5), 207-217.
Camps, T., Amat, M., Mariotti, V.M., Le Brech, S., Manteca X. 2012. Pain-related aggression in dogs: 12 clinical cases, Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research, 7 (2), 99-102.
Hsu, Y. Serpell J.A. 2003, Development and validation of a questionnaire for measuring behavior and temperament traits in pet dogs. JAVMA, 223, 9, 1293-1300.
Lamminsalo, R. 2005. Koiran luonne ja käyttäytyminen, HETI 2, 3-27.
Liimatainen R. 2008. Luonnetestissä mitattujen ominaisuuksien periytyminen rottweilereilla. Pro Gradu –työ, Helsingin Yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Kotieläinjalostus, 30s 
Lehtinen, P., Mäki, K. 2005. Luonnetesti koiranjalostuksen apuvälineenä, HETI 1, 19-25.
Liinamo, A-E et al. 2007. Genetic variation in aggression-related traits in Golden Retriever dogs, Applied Animal Behaviour Science, 104, 95-106.
Mäki, K. 2010. Jalostuskoiran valinta (HETI ry webbiarkisto, haettu 13.7.2012)
Svartberg, K. Personality in Dogs, Doctoral Dissertation, 2003.
Svartberg, K. Forkman, B. 2002. Personality traits in the domestic dog (Canis familiaris), Applied Animal Behaviour Science 79, 133-155.
Tiira, K. 2010. Koiran periytyvä persoonallisuus Luentokalvot, Koiran hyvinvointifoorumi, 16.11.2010.
Tiira, K. 2011. Koiran persoonallisuus ja ominaisuudet sekä niiden vaikutus koulutettavuuteen ja motivaatioon. Luento Golden Ring kasvattajapäivillä, luentokalvot.
Tiira, K. 5/2012. Henkilökohtainen kommunikaatio teemoista: metsästysominaisuudet, persoonallisuus, puolustushalua mittaavat kokeet, luonnetestit, millainen on hyvä testi, periytyminen.