MH-luonnekuvaus ja kultaistennoutajien tulosten tarkastelua 2009-2013

MH-luonnekuvaus on Kennelliiton virallinen luonteen testaamiseen tarkoitettu testi. MH-luonnekuvauksessa kuvataan koiran reaktioita ja niiden voimakkuutta kuvauksen eri osioissa. Persoonallisuuspiirteitä, joita eri kuvausosioiden tuloksia yhdistämällä voidaan tarkastella, ovat muun muassa pelottomuus-uteliaisuus, leikkisyys ja sosiaalisuus. Ne kuvaavat koiran arkuutta tai rohkeutta eli yleistä alttiutta lähestyä uusia asioita ja ottaa riskejä. Lisäksi kuvataan koiran aggressiivisuutta (uhkaeleiden esittämistä) ja saalistushalukkuutta sekä reagointia laukauksiin. Kun luonnetesteissä esimerkiksi arvioidaan suoraan koiran palautumiskykyä, toimintakykyä tai hermorakennetta, yhdistelemällä tai vertailemalla MH-luonnekuvauksen kuvaustuloksia koiran käyttäytymisestä eri osioissa voidaan tehdä samansuuntaisia päätelmiä.

Tässä postauksessa tarkastellaan kultaistennoutajien MH-luonnekuvaustulosten pohjalta kuvaustulosten tarkastelua ja tulkintaa. Rotuvalinta postauksessa johtuu omasta rodun harrastustaustasta ja sitä kautta aiheeseen paneutumisesta. Postaus mukailee vuosille 2015-2019 tehtyä kultaistennoutajien JTO ehdotusta (kultaistennoutajien JTO ehdotus 2015-2019) tältä osin. Käytän tätä materiaalia ainoastaan siksi tässä postauksessa, että olen itse kirjoittanut tekstin JTO:hon tältä osin ja analysoinut tulokset eli käytän omakätisesti tehtyjä työn tuloksia. Samalla olen korjaillut muutamia virheitä teksteissä ja koettanut yksinkertaistaa ja selkeyttää lauseita. Tämä juttu päätynee myös Golden Ring lehteen vuoden 2014 numeroon 4.

Kuvassa 1 on havainnollistettu kultaistennoutajien MH-luonnekuvauskäynnit vuosina 2009-2013. Postauksessa esitetyt tulokset perustuvat näiden vuosien kuvaustuloksiin.

Kuva 1. Kultaistennoutajien MH-luonnekuvauskäynnit vuosina 2009-2013.

MH-luonnekuvausaineistosta, vertailusta ja kuvausasteikosta

Suomen MH-kuvaustuloksia voi verrata Ruotsin MH-luonnekuvaustuloksiin kuten tässä postauksessa on tehty. Yhtä hyvin voisi verrata yksilön tuloksia Suomen ja/tai Ruotsin keskiarvoon. Ruotsissa on MH-kuvastuloksia kultaisillenoutajille huomattavasti pidemmältä ajalta ja suuremmalla otoksella kuin Suomesta. Kultaistennoutajien MH-luonnekuvausten tulosten vertailu tehtiin helmikuussa 2014 (ks. Kuva 2), eli Suomen vuosien 2009-2013 tulosten perusteella. Aineisto on kerätty KoiraNet-jalostustietokannasta ja siirretty Excel -taulukkolaskentaohjelmaan tulosten analyysiä ja havainnollistamista varten. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että Suomessa testattujen koirien määrä on varsin pieni  analyysiä tehdessä (78 kultaistanoutajaa, 2009-2013). Tulos ei siten ole luotettava vielä koko rodun populaatiota kuvaavana, vaan pikemminkin testattuja yksilöitä kuvaava tässä vaiheessa. Kun MH-luonnekuvattujen kultaistennoutajien määrä kasvaa, saadaan luotettavampi kuva myös koko rodun tilanteesta.

MH-kuvauksessa kuvataan testin määrittelemissä tilanteissa koiran reaktioiden voimakkuutta (intensiteetti) asteikolla 1-5. Pienin reaktion voimakkuus on 1, ja suurin 5 (ks. MH-luonnekuvauslomake Kennelliiton sivuilla). Osiosta riippuen, reaktion hyväksyttävä voimakkuus tai voimakkuudet rodulla vaihtelevat. Näiden ihanteessa voi olla eroa joiltain osin myös koiran käyttötarkoituksesta riippuen – työkäytössä tai aktiivisessa harrastuskäytössä olevalta koiralta ihanne saattaa vaatia joko vahvempaa tai heikompaa reaktion voimakkuutta tiettyjen mitattavien reaktioiden osalta. 

Lehtinen & Mäki (2005) ovat havainnollistaneet kuvan 2 mukaisesti MH-luonnekuvaksessa mitattavia persoonallisuuspiirteitä suhteessa reaktion voimakkuuteen. Persoonallisuuspiirteet muodostetaan ryhminä mitatuista reaktioista eri osioissa. Persoonallisuuspiirteisiin liittyviä osioita ja keskiarvotettuja tuloksia on havainnollistettu myöhemmin tässä postauksessa.

Reaktion intensiteetti (1-5)	Leikkisyys	Uteliaisuus/ pelottomuus	Sosiaalisuus	Aggressiivisuus
Pienin (1)	Ei innostu leikkimään ihmisen kanssa  (rättileikki tai heittoleikki)	Hyvin pelokas (välttelee, yrittää paeta); matala taipumus tutkia tai tunnustella mahdollisesti uhkaavissa ei-sosiaalisissa tilanteissa	Pelokkuus ja vihamielisyys vieraita kohtaan	Ei taipumusta käyttäytyä uhkaavasti ja aggressiivisesti vieraissa ja mahdollisesti uhkaavissa tilanteissa
Suurin (5)	Erittäin innostunut leikkimään	Ei pelokas; vahva taipumus tutkia ja tunnustella	Positiivinen asenne vieraita kohtaan (tervehtii iloisesti)	Korkea taipumus uhata ja käyttäytyä aggressiivisesti (karvat pystyssä; haukkuu, jne)

 Kuva 2. Persoonallisuuspiirteiden ääripäät MH-luonnekuvauksessa (Lehtinen & Mäki, 2005).

Suomen ja Ruotsin MH-luonnekuvaustulosten keskiarvot kultaisillanoutajilla

Kuvassa 4 on havainnollistettu Suomen ja Ruotsin MH-luonnekuvattujen kultaistennoutajien keskiarvot kuvausosioittain. 

Yleisesti ottaen suurimmat erot Ruotsin tulosten keskiarvoihin löytyvät Suomessa leikkiosioista testin alussa (osio 2: Leikki 1) ja lopussa (osio 9: Leikki 2), etäleikissä (osio 5: Etäleikki), sekä liikkuvan saaliin (kuvauksessa viehe) takaa-ajossa (osio 3: Takaa-ajo) ja tarttumisesta saaliiseen (vieheosio, osio 3: Takaa-ajo). 

Kuva 3. Suomen ja Ruotsin MH-luonnekuvausten tulosten keskiarvot (ks. Taulukko 1 tarkat arvot ja arvioitavien reaktioiden nimet). 

Muutamilla suomalaisilla MH-kuvatuilla kultaisistanoutajilla erot keskiarvoihin ja määriteltävään ihanneprofiiliin voivat selittyä Suomessa MH-luonnekuvaukseen osallistuneiden koirien taustalla aktiivisina metsästyskoirina, metsästyslajien harrastuskoirina tai muina harrastuskoirina, joissa koira saa vain luvan saatuaan liikkua ohjaajan sivulta. Näitä koiria on Suomessa MH-luonnekuvatuista koirista kuitenkin pieni osa. MH-kuvattujen kultaistennoutajien määrän kasvaessa näiden koirien mahdollinen vaikutus laskettuun keskiarvoon oletettavasti pienenee. Samalle tarkentuu, onko ero Ruotsin keskiarvoihin minkäsuuntainen ja minkä ominaisuuksien osalta. 

Koiran muut harrastuskoetulokset kertovat omalta osaltaan koiran käyttäytymisestä näiden koirien osalta. Myös koiran kuvausikä voi vaikuttaa tulokseen ja suositeltavaa olisi tämän vuoksi tuoda koira kuvaukseen melko nuorena, noin 1,5-3 vuotiaana. 

Tulkinta koulutuksen tai metsästyskäytön vaikutuksesta kuvaustulokseen tietyissä osioissa on kuitenkin toistaiseksi hypoteettinen. Sen tarkastelu ja varmistus vaatii tarkempaa muiden koetulosten tarkastelua suhteessa tiettyjen MH-kuvauksen testiosioiden kuvaustuloksiin. Tällaisen tarkastelun ja muiden taustamuuttujien käytön analyysissä (ikä, sukupuoli jne) mahdollistamiseksi tarvitaan aineisto kuvaustuloksista ja koirien koetuloksista KoiraNetistä isojen aineistojen syvällisempään analyysiin soveltuvassa muodossa. 

Lisäksi on hyvä siis huomata, että keskiarvo ei kerro sitä, mikä on rodun ihanne, vaan se kertoo lasketulta ajanjaksolta testattujen koirien tilanteen keskimäärin. Yksilön eroa keskiarvoon tai ihanteeseen voidaan käyttää apuna jalostuksessa. Lisäksi rodun keskiarvon ero rodun ihanteeseen kertoo rotuyhdistykselle mihin suuntaan rodun jalostuksessa olisi luonteen osalta hyvä kiinnittää huomiota ja mihin suuntaan jalostusvalintoja ohjata.

Kultaistennoutajien MH-tulosten tulkinnasta

Yleisesti ottaen MH-tulosten tulkinnasta voidaan todeta, että vaikka ihanneprofiilia ei olekaan määritetty kultaistennoutajien JTO ehdotuksen valmistumiseen mennessä (eikä vielä tänäänkään) kultaisellenoutajalle, kultaisennoutajan toivotaan olevan sosiaalinen (kontakti), sillä olisi vähän jäljellejääviä pelkoja (luonnetestissä hermorakenne, toimintakyky ja palautumiskyky/kovuus), ja se ei juurikaan osoittaisi aggressiivisuutta (uhkaeleitä). Leikkisyyttä ja uteliaisuutta toivotaan mm. erilaisia harrastuslajeja, kuten TOKOa, PK-lajeja, agilityä ajatellen. 

Leikkisyyteen,  sosiaalisuuteen, uteliaisuuteen, ja pelottomuuteen liittyvät MH-kuvaustulokset kertovat koiran arkuudesta tai rohkeudesta (Svartberg & Forkman, 2002, Strandberg et al. 2005, Svartberg 2006). Reagointi laukauksiin MH-kuvauksen asteikolla 5 on kultaisellanoutajalla ei-toivottava arvio, koska se kertoo selvästä pelkoreaktiosta ampumiseen tai ohjaajan kieltäytymisestä ampumisesta. Lisäksi toivottavaa on, että Leikki 1 ja Leikki 2 välillä ei ole suurta eroa arviossa leikin intensiteetissä ja tarttumisessa, koska kuvauksen lopussa olevassa leikkiosuudessa (Leikki 2) merkittävästi pienempi reaktio voi kertoa kuvauksen kuormittaneen koiraa. Tämä liittyy muun muassa luonnetestissä arvioitaviin ominaisuuksiin: hermorakenne, toimintakyky ja palautumiskyky. Tarkempi tulosten tarkastelu esitetään seuraavaksi.

Kultaistennoutajien MH-kuvaustulosten tarkastelusta

Kultaistennoutajien vuosien 2009-2013MH-luonnekuvausten tulokset analysoitiin Strandberg et al. (2005) esittämän persoonallisuuspiirteiden ryhmäjaon perusteella. Tarkastelu perustuu arkuus-rohkeus akseliin liittyviin persoonallisuuspiirteisiin. Arkuus/rohkeus kuvaa persoonallisuuspiirteenä yksilön yleistä alttiutta lähestyä uusia asioita/kohteita ja ottaa riskejä. Arkuus/rohkeus akseliin liittyviä persoonallisuuspiirteitä ovat leikkisyys, uteliaisuus/pelottomuus, ja sosiaalisuus (Svartberg & Forkman 2002, Strandberg et al. 2005, Svartberg 2006). 

Kaikki seuraavat tarkastelut ja ryhmittelyt tuloksille perustuvat siis tähän taustaan. Kun kultaisillenoutajille saadaan lisää MH-luonnekuvaustuloksia, voidaan ryhmittely tehdä halutessa tilastollisen analyysin avulla aineiston pohjalta. Tilastollista merkittävyyttä Suomen ja Ruotsin tulosten erolle ei ole analyysin tekijän ja teon kiireen vuoksi laskettu, eli ”merkittävä” tässä analyysissä ei tarkoita tilastollisesti laskettua merkittävyyttä.

Seuraavassa siis tarkastellaan kultaistennoutajien persoonallisuuspiirteitä vuosien 2009-2013 MH-kuvausaineiston pohjalta keskiarvojen avulla. Vastaavanlaisen tarkastelun voi tehdä vertaamalla koirayksilöä rodun keskiarvoon, tai luotavaan rodun ihanneprofiiliin. Koirayksilön tulosten tarkastelu suhteessa rodun keskiarvoon tai ihanneprofiiliin antaa omalta osaltaan viitteitä koiran jalostusarvosta koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen liittyen. Lisäksi suunniteltaessa pentuetta, voidaan tarkastella pentueen vanhempien tuloksia ja löytää sopiva yhdistelmä täydentämään toisiaan jalostuksen tavoitteiden mukaisesti kohti rodun ihannetta tai erityisen vaativan käyttötarkoituksen sanelemaa ihannetta kohti.

Yksittäisten persoonallisuuspiirteiden tarkastelun lisäksi tulosten tarkastelussa on myös tärkeää huomioida kokonaisuus, joka ominaispiirteistä muodostuu koiran persoonallisuutta kuvaavana. Yksittäisen testissä mitatun osion reaktion korostamista tarkastelussa tulee välttää. Lisäksi tulee huomioida, että mikä tahansa testi testaa vain niitä asioita, jotka siihen sisältyvät. Mikään testi ei ole kaikenkattava, ja esimerkiksi koiran suhtautumista toisiin koiriin ja ihmisiin arkitilanteissa, erilaisiin alustoihin ja paikkoihin, kosketukseen, yksinoloon jne tulisi myös tarkastella.

Leikkisyys

Ominaisuusryhmässä ”Leikkisyys” ovat mukana seuraavat osa-aluetulokset MH-kuvaustuloksista: 2a, 2b, 2c, 5d, 5e, 9a, 9b ja -10 (-10 tarkoittaa käänteistä arvoa eli alkuperäinen arvo korvataan luvulla 6-reaktion voimakkuus). Osio 2 on Leikki 1, osio 5 on etäleikki, osio 9 on Leikki 2 ja osio 10 on ampuminen.  

Kuvassa 4 on havainnollistettu Suomen ja Ruotsin keskiarvoja reaktioiden voimakkuudesta leikkisyys –piirteeseen liittyen. Leikki 1:ssä ja Leikki 2:ssa a (leikkihalu) ja b (tarttuminen) osioissa nähdään selkeä ero Suomen tuloksissa  (ks. Myös kuva 5). Tulos voi liittyä koirien rasittumiseen (stressaantumiseen) testissä, jolloin koiran aktiivisuus ja kyky toimia alenee verrattuna testin alun (Leikki 1) tilannetta testin loppuun (Leikki 2).  Luonnetesteissä puhutaan tähän liittyen muun muassa palautumiskyvystä (kovuus) sekä hermorakenteesta. Lisäksi etäleikkiosiossa on merkittävä ero Ruotsin keskiarvoon sekä leikkihalussa, että yhteistyössä. 

Kuva 4. Leikkisyys arvioitujen osa-alueiden keskiarvojen mukaan kultaisillanoutajilla Suomessa ja Ruotsissa.

 

Kuva 5. Vertailu leikkihalun ja leikkiesineeseen tarttumisen keskiarvolle kultaisillanoutajilla testin alussa ja lopussa Suomessa ja Ruotsissa.

Pelot

Ryhmiteltäessä tuloksia tässä käytettävän jaottelun perusteella, pelkoa tarkastellaan MH-luonnekuvauksen osioissa 6a, 6d, 6e, 7a, 7c, 7d, -7b (-7b tarkoittaa jälleen tuloksen käänteistä arvoa eli 6-reaktion voimakkuus). Osio 6 on yllätys (haalari) ja osio 7 on ääniherkkyys (räminä). 

Tulokset keskiarvioille pelkoreaktioiden voimakkuudessa on havainnollistettu kuvassa 6.  Suomen tuloksissa nähdään, että ääniherkkyys -osiossa on vahvemmin yllätyspelkoa ja jäljellejääviä pelkoja kuin Ruotsissa keskiarvoja tarkasteltaessa. Yleisesti ottaen, voimakkaat jäljellejäävät pelot voivat vaikuttaa koiran kykyyn selviytyä erilaisista yllättävistä ja stressiä aiheuttavista tilanteista ja palautua niistä toimintaan. Jäljellejäävät pelot ovat ei-toivottuja kultaisellenoutajalle, onpa kyseessä kotikoira, tai työ- tai harrastuskoira. Äänien osalta olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota jäljellejäävien pelkojen vähentämiseen jalostusvalinnoilla.

Kuva 6. Pelkoihin liittyvät keskiarvot kultaisillanoutajilla osioittain Suomessa ja Ruotsissa.

Uteliaisuus

Käytetyssä ominaisuusryhmäjaossa uteliaisuuteen ryhmitellään kuvaustulokset osioista 5a, 6c, 8d, -8c (-8c tarkoittaa tuloksen käänteistä arvoa eli 6-reaktion voimakkuus). Osio 5 on etäleikki, osio 6 on yllätys (haalari), ja osio 8 on aaveet. 

Kuvasta 7 nähdään, että uteliaisuudessa Suomen ja Ruotsin keskiarvojen välillä ei ole suurta eroa. Työ-, metsästys-, ja harrastuskäytössä uteliaisuudesta on hyötyä ja se liittyy myös koiran pelottomuuteen ja siten rohkeuteen.

Kuva 7. Uteliaisuuteen liittyvät keskiarvot kultaisillanoutajilla osioittain Suomessa ja Ruotsissa.

Aggressiivisuus

Aggressiivisuus viittaa MH-luonnekuvauksessa koiran esittämiin uhkauseleisiin ja niiden voimakkuuteen uhattuna ja puolustautuessa. Näitä käytösreaktioita arvioidaan osioissa 5b, 6b, 8a, ja 8b (Kuva 8). Osio 5 on etäleikki, osio 6 on yllätys (haalari) ja osio 8 on aaveet.

Kuvassa 8 esitettyjen keskiarvotettujen tulosten perusteella tilanne näyttää hyvältä Suomessa 2009-2013 testattujen koirien osalta. Uhkaan ja puolustukseen liittyvä aggressio (uhkauseleiden esittäminen) on hillittyä ja vähäistä, vaikka koirat ovat tarkkaavaisia kohdatessaan uhan.

Kuva 8. Uhkaan ja puolustukseen liittyvät reaktioiden keskiarvot kultaisillanoutajilla osioittain Suomessa ja Ruotsissa.

Kontakti

Kontakti liittyy koiran sosiaalisuuteen, jota kultaisiltanoutajilta toivotaan myös vieraita ihmisiä kohtaan. Kontaktia/sosiaalisuutta vieraita ihmisiä kohtaan mitataan kohdissa 1a, 1b, ja 1c (Kuva 9). 

Keskiarvojen perusteella Suomessa testatut koirat ovat keskimäärin sosiaalisia tervehtimisessä eli ottavat kontaktia tai vastaavat tarjottuun kontaktiin (1a), lähtevät vieraan ihmisen mukaan, mutta eivät hakeudu tällöin kontaktiin (3) – lähteen mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta (4) (1b), ja hyväksyvät käsittelyn (1c).

 

Kuva 9. Kontaktiin (sosiaalisuus) liittyvät keskiarvot kultaisillanoutajilla Suomessa ja Ruotsissa.

Saalistushalukkuus

Saalistushalukkuutta ja siihen liittyvien reaktoiden voimakkuutta kuvataan osioissa 3a (takaa-ajo), ja 3b (tarttuminen) viehettä käyttäen (Kuva 10). Suomen kuvaustulosten keskiarvoissa on selkeä ero Ruotsin vastaaviin. Tässä osiossa voi vaikuttaa kuvaustulokseen muutamilla suomalaisilla testatuilla koirilla erityisesti metsästyskoirana ja/tai metsästyslajien tai muuna aktiivisena harrastuskoirana toimiminen, jossa edellytetään koiralta aina ehdotonta kuuliaisuutta ja luvansaamista saaliin perään lähtemiseen. Keskiarvoon näillä koirayksilöillä ei kuitenkaan oletettavasti ole suurta vaikutusta, kun testattujen koirien määrä kasvaa tulevaisuudessa – riippuen toki mitä koiria ja millaisin taustoin kuvaukseen tuodaan. 

Tämänhetkinen keskiarvo kertoo siitä, että verrattain monilla kultaisillanoutajilla on vähäinen kiinnostus tai ei ollenkaan kiinnostusta ja uteliaisuutta liikkuvan saaliin perään lähtemiseen ja siihen tarttumiseen.  Tässä en ota sen enempää kantaa siihen, mikä ihannetuloksen pitäisi olla. Lukija voi sen sijaan pohtia itse, jos koiraa ei ole erityisesti koulutettu luopumaan ilman lupaa saaliin perään lähtemisestä, mitä metsästyskäyttöön ja riistan noutamiseen tarkoitetun kultaisennoutajan luontaisen käytöksen pitäisi tällaisessa tilanteessa olla. 

Kuva 10. Saalistushalukkuuteen liittyvät keskiarvot kultaisillanoutajilla Suomessa ja Ruotsissa.

Ampuminen

Reaktiot ampumiseen osiossa 10  on kuvattu keskiarvotettuna Suomessa ja Ruotsissa kuvassa 11. Riippuen koiran taustasta, kultaisennoutajan hyväksyttävä reaktio ampumiseen näyttää vaihtelevan välillä 1-4. Esimerkiksi noutajien metsästyskokeita harrastava koira voi saada reaktion voimakkuudeksi 4, koska se odottaa saaliin tippuvan ja sitä seuraavaa noutoa siihen keskittyen. Toisaalta kultainennoutaja, jolla ei ole kokemusta ampumisesta erityisesti eikä pelkää ääniä, voi saada reaktion voimakkuudeksi alemman luvun, kuten 1. Jos koira saa arvoksi 5, koira on häiriintynyt, pelokas tai yrittää paeta. Kaikki pelot, riippumatta niiden ilmenemismuodosta, kuvataan arvolle 5. Mikäli ohjaaja kieltäytyy ampumisosiosta, se kirjataan lomakkeeseen erikseen ja ampumisosioon merkitään arvo 5. Arvon 5 on Suomessa saanut 4 koiraa luonnekuvauksen suorittaneista 75 koirasta (2009-2013). 

Yleisesti ottaen, MH-luonnekuvattujen koirien keskiarvo Suomessa on hyväksyttävä ampumisen osalta, monien koirien kokemustaustan ampumisesta rodunomaisten harrastuslajien yhteydessä huomioiden.  Kuten jo alussa todettiin, arvo 5 on ei-toivottu kultaisellenoutajalle sen käyttötarkoituksen takia. Kultaisennoutajan tulee omasta mielestäni kestää myös kuormittuneena laukaukset ilman häiriintymistä, pelkoa tai pakoa. Laukaustulos liittyy osaltaan perinteisessä luonnetestissä annettaviin arvioihin hermorakenteesta ja palautumiskyvystä juuri kuormittuneisuuden mahdollisen vaikutuksen takia tulokseen. Toiveenahan on kuitenkin rotumääritelmänkin tulkinnan mukaan tilanteessa kuin tilanteessa toimintakykyinen työskentelevä koira, joka kestäisi myös erilaista painetta.

Kuva 11. Ampumiseen liittyvät keskiarvot kultaisillanoutajilla Suomessa ja Ruotsissa.

Pohdintaa jatkosta

Kultaistennoutajien MH-luonnekuvaustuloksia on jälleen tullut tänä vuonna (2014) lisää noin 50 kappaletta, mikä on hieno saavutus. Tuloksia voi tarkastella uudestaan selvästi suuremmalla aineistomäärällä, eli noin 130 MH-luonnekuvauskäynnin perusteella talven aikana. Sitä varten toiveenani olisi, että KoiraNetistä saisi ketterämmin koirien tulokset käsiteltäväksi eikä tarvitsisi yksitellen jokaisen koiran tulosta käydä poimimassa käsin talteen. Tällaisten tulosmäärien käsin poiminta talteen on tuskallisen hidasta. Lisäksi olisi kiinnostavaa tehdä analyysejä urosten ja narttujen välisistä mahdollisista eroista ja muiden taustatekijöiden suhteen. 

Tuloksien hyödyntämistä tukemaan on kultaisillenoutajille tarkoitus tuottaa lisää pohjia jo olemassa olevien ns. hämispohjien lisäksi, joiden avulla voi vertailla oman koiran tuloksia rodun keskiarvoon, ihanneprofiiliin tai muihin sukulaisiin myös ominaisuusryhmittäin. Ensimmäiset pohjat on jaettu tässä blogissa (Materiaaleja välilehti) ja lisää tulee, kun ehdin muokata niitä sopivaan käytettävään muotoon. Pohjia voi muokata eri roduille, itse jaan ensisijaisesti kultaistennoutajien tiedoilla "esitäytettyjä" pohjia.

MH-luonnekuvauslomake, jossa on osioiden reaktioiden voimakkuuksien selitykset:

http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/media/mh_luonnekuvauksen_osiot.pdf

Lähteet:

Strandberg, E. Jacobsson, J., Saetre, P. Direct genetic, maternal and litter effects on behaviour in German shepherd dogs in Sweden, Livestock production science, 93 (2005), 33-42.

Svartberg, K. 2006. Breed-typical behaviour in dogs – Historical remnants or recent constructs? Applied Animal Behaviour Science 96, 293-313.

Svartberg, K. Personality in Dogs, Doctoral Dissertation, 2003.

Svartberg, K.  2002 Shyness-boldness predicts performance in working dogs, Applied Animal Behaviour Science, 79, 157-174

Svartberg, K, Forkman, B. 2002. Personality traits in the domestic dog (Canis familiaris), Applied Animal Behaviour Science 79, 133-155.

Taulukko 1. MH-luonnekuvaustulosten keskiarvot Suomessa (2009-2013, n=75 suoritettu) ja Ruotsissa vuoden 2013 loppuun mennessä kuvatuista koirista. 

		Suomi 2009-2013 Keskiarvo	Ruotsi Keskiarvo 20.2.2014
1a	Kontakti, tervehtiminen	4,1	3,9
1b	Kontakti, yhteistyö	3,4	3,5
1c	Kontakti, käsittely	3,0	3,5
2a	Leikki 1, leikkihalu	3,3	3,9
2b	Leikki 1, tarttuminen	3,1	3,3
2c	Leikki 1, puruote ja taisteluhalu	2,3	3,0
3a	Takaa-ajo 1	2,4	3,2
3a	Takaa-ajo 2	2,4	3,5
3b	Tarttuminen 1	1,7	2,3
3b	Tarttuminen 2	1,9	2,7
4	Aktiviteettitaso	2,8	3,0
5a	Etäleikki, kiinnostus	2,7	2,8
5b	Etäleikki, uhka/aggressio	1,1	1,1
5c	Etäleikki, uteliaisuus	2,4	3,3
5d	Etäleikki, leikkihalu	2,1	2,7
5e	Etäleikki, yhteistyö	1,8	2,2
6a	Yllätys, pelko	3,1	3,2
6b	Yllätys, puolustus/aggressio	1,5	1,8
6c	Yllätys, uteliaisuus	2,2	2,4
6d	Yllätys, jäljellejäävä pelko	2,4	2,3
6e	Yllätys, jäljellejäävä kiinnostus	1,5	1,8
7a	Ääniherkkyys, pelko	3,2	2,8
7b	Ääniherkkyys, uteliaisuus	3,3	3,6
7c	Ääniherkkyys, jäljellejäävä pelko	2,1	1,6
7d	Ääniherkkyys, jäljellejäävä kiinnostus	1,3	1,7
8a	Aaveet, puolustus/aggressio	1,8	2,2
8b	Aaveet, tarkkaavaisuus	3,5	3,8
8c	Aaveet, pelko	3,3	3,3
8d	Aaveet, uteliaisuus	2,5	2,6
8e	Aaveet, kontaktinotto aaveeseen	3,7	3,5
9a	Leikki 2, leikkihalu	2,4	3,5
9b	Leikki 2, tarttuminen	2,6	3,1
10	Ampuminen	2,8	1,9