Kokemuksia koirien kognitiivisten ominaisuuksien testauksesta SmartDOG testeillä

Taustaa SmartDOG kognitiotesteistä

Tieto koiran kognitiivisista ominaisuuksista viime vuosina lisääntynyt tutkimusten tuloksena kiihtyvällä tahdilla Suomessa ja maailmalla.  Kognitiivisiin ominaisuuksiin liittyy koiran ajatteluun ja havainnointiin liittyviä ominaisuuksia, kuten eleiden lukukyky, looginen päättely, ongelmanratkaisutapa, ja itsehillintä. 

Koiran käyttäytymistä ja persoonallisuutta testataan Suomessa luonnetesteillä ja MH-luonnekuvauksilla. Testit keskittyvät arkuus-rohkeus akselille, mikä on yksi persoonallisuuden osa-alueista. Esimerkiksi MH-luonnekuvaus kertoo koiran leikkisyydestä, uteliaisuudesta, sosiaalisuudesta, aggressiivisuudesta, reaktioista yllättäviin tapahtumiin ja ääniin, ja niistä palautumisesta, sekä reaktiosta ampumiseen. Kaikki nämä ovat tärkeitä osa-alueita koiran persoonallisuuden kuvaamisessa.

Kognitiotestit antavat erilaista tietoa koirien käyttäytymisestä ja persoonallisuudesta kuin luonnetesti ja MH-luonnekuvaus. Kuten luonnetestiin ja MH-luonnekuvaukseen, kognitiotesteihin osallistuakseen koiran ei tarvitse olla koulutettu millään tavalla. Suomessa tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvia kognitiivisten ominaisuuksien testejä tekee SmartDOG (smartdog.fi), jonka perustaja on käyttäytymistutkija, FT Katriina Tiira. Testituloksia käytetään myös tieteellisessä tutkimuksessa koiranomistajan luvalla. Keskityn tässä postauksessa kultaistennoutajien testituloksiin, mutta olen käyttänyt myös kaksi shetlanninlammaskoiraani kognitiotestissä.

Oma kiinnostus SmartDOG kognitiotesteihin

Oma motivaationi käyttää koiriani kognitiotesteissä oli mielenkiinto uusia testejä kohtaan ja mitä uutta niiden avulla voisin koiristani oppia. Olen käyttänyt vuonna 2016 SmartDOG kognitiotesteissä kolme aikuista koiraamme (3v, 5v, 10v), joista yksi, Leija, on kultainennoutaja ja kaksi shetlanninlammaskoiraa. Kaksi aikuisista koirista oli ennen testiä luonnetestattu ja/tai MH-luonnekuvattu. Olen kaikkien kolmen kanssa harrastanut aktiivisesti, joten tietoa koirista yksilöinä on kertynyt arjen, treenaamisen ja kisaamisen kautta. Valitsin testiksi aikuisille koirille kaikki kolme kognitiotestin osa-aluetta, mukaan lukien 1) ihmisten vihjeiden ja eleiden ymmärtäminen, 2) muisti ja looginen päättely, sekä 3) ongelmanratkaisu ja itsehillintä. Testissä on mukana myös sosiaalisen oppimisen osuus. Kaikista koirista arvioidaan myös sosiaalisuus sekä aktiivisuus testin aikana.

Aikuisten koirien lisäksi olen vuonna 2016 käyttänyt SmartDOG pentutestissä oman kultaisennoutajani pennun neljän kuukauden ikäisenä, sekä seurannut pennun sisaruksen testiä kuuden kuukauden iässä. Molemmat näistä pennuista oli aiemmin pentutestattu perinteisellä pentutestillä reilun kuuden viikon iässä. SmartDOG pentutestissä testataan pennun persoonallisuutta arkuus-rohkeus akselilla, sosiaalisuutta vierasta ihmistä kohtaan, sekä aktiivisuutta. Lisäksi testataan aikuisten koirien testiä suppeammalla versiolla pennun kognitiivisia ominaisuuksia: itsehillintää, ongelmanratkaisun tapaa, ongelmanratkaisun nopeutta, sekä ihmisen eleiden lukukykyä. Pentujen osalta oli omasta mielestäni äärimmäisen kiinnostavaa osallistua testiin ja seurata testiä, koska niistä on suhteellisen vähän vielä tämän ikäisenä kokemuksen kautta syntynyttä ymmärrystä yksilöstä ja sen ominaisuuksista. Lisäksi oli kiinnostavaa nähdä kahden saman pentueen pennun testit, ja jälkikäteen verrata pentuja toisiinsa, sekä emäänsä.

SmartDOG kognitiotestien testiosioista

 

Itsehillintä

Sekä kognitio- että pentutesteissä testataan ensin sylinteritestillä itsehillintää eli kääntäen impulsiivisuutta. Koira opetetaan ensin syömään makupaloja molemmista päistään avonaisesta sylinteristä. Varsinaisessa testiosiossa tarkkaillaan miten usein koira tökkää sylinteriin kuonollaan tavoitellessaan läpinäkyvässä sylinterissä näkyvillä olevia makupaloja, sen sijaan, että se menisi suoraan syömään ne avonaisesta päästä. Mitä vähemmän virheitä koira tekee, sen parempi itsehillintä ja impulssikontrolli sillä on. Leijan itsehillintä yllätti minut, eli se oli parempi kuin odotin, mutta se oli hieman alle kaikkien rotujen keskiarvon. Testin jälkeen miettiessäni Leijan käyttäytymistä eri tilanteissa, tulos vastaa sitä hyvin. Pentujen itsehillintä oli erinomainen, ja jossain määrin parempi kuin emänsä. Katriina Tiiran mukaan impulsiivisuus on yhteydessä koiran ”moottoriin” eli aktiivisuuteen, vireyteen, sinnikkyyteen ja työskentelymotivaatioon. Työskentelevällä tai harrastuskoiralla olisi siis oltava sopivasti käyttötarkoitukseen suhteutettuna impulsiivisuutta, mutta ei liikaa, jotta se ei aiheuta ongelmia esimerkiksi keskittymisessä ja pitkäkestoisessa suorittamisessa, oppimisessa, hallinnassa jne. Kotikoirilla hyvä itsehillintä on etu arjessa, helpottaen koiran kouluttamista ja hallintaa.

Kuva 1. Pennun itsehillintä testauksessa sylinteritestissä. 

Eleet

Eleosiossa testataan aikuisilla koirilla kolmea erilaista käsielettä, sekä katse- ja jalkaeleitä. Pennuilla testattiin yhtä kolmesta käsieleistä ja katse-elettä. Testissä eleellä osoitetaan kahdesta lattialle asetetusta kupista sitä, jossa on nami, ja toistoja tehdään tietty määrä kullekin eleelle. Leija luki eleitä erittäin hyvin, lukuun ottamatta käsieleitä viiveellä ja jalkaeleitä. Pentujen osalta oli kiinnostavaa, että toinen pennuista luki käsieleitä virheettömästi, toisen tehdessä enemmän virheitä. Molemmat lukivat katse-eleitä melko hyvin, mutta eivät virheettömästi.

Kuva 2. Eleiden lukemisen testausta.

Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu

Pennuille ja aikuisille koirille tehdään seuraavaksi tilaan liittyvä ongelmanratkaisutehtävä niin sanotulla V-aitatestillä. Koiran nähden laitetaan nameja aidan sisäpuolelle V:n kärkeen lähelle koiraa. Koira päästetään irti ja sille annetaan lupa namien ottamiseen. Koiralla on tämän jälkeen kolme minuuttia aikaa ratkaista ongelma. Tehtävä testaa ongelmanratkaisun nopeutta, ongelmanratkaisun tapaa, ja itsehillintää. Leija ratkaisi tehtävän nopeasti, 34 sekunnissa, mikä on keskimääräistä nopeampi ratkaisuun käytettävä aika. Leija käytti ongelman ratkaisemiseen sekä itsenäistä, että ohjaajaan tukeutuvaa ongelmaratkaisutapaa. Itsenäinen ongelmanratkaisutapa tarkoittaa, että koira itse etsii ratkaisua ongelmaan. Ohjaajaan tukeutuvassa ratkaisutavassa koira puolestaan hakee ohjaajalta esim. katseella apua ongelman ratkaisemiseen. Koira voi vaihdella ongelmanratkaisutapaa näiden kahden välillä ratkaisun löytämiseksi ja koirasta riippuen kahden ongelmanratkaisutavan suhde voi vaihdella. Leijan tukeutuminen tässä tehtävässä myös ohjaajaan tukeutuvaan ongelmanratkaisutapaan yllätti minut, koska se on erittäin itsenäinen ongelmanratkaisija arjessa. Pennut olivat puolestaan erittäin itsenäisiä ongelmanratkaisijoita, ja ratkaisivat tehtävän erittäin nopeasti viidessä ja seitsemässä sekunnissa. Pennut käyttivät vain itsenäistä ongelmanratkaisutapaa. 

Kuva 3. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisutehtävä.

Mahdoton tehtävä

Mahdottomassa tehtävässä koira yrittää avata suljettua laatikkoa, jonka sisällä olevine makupalojen saaminen muuttuu mahdottomaksi testiosion aikana. Osiossa seurataan mitä ongelmanratkaisutapaa koira käyttää kahden minuutin aikana mahdottoman ongelman ratkaisemiseen, eli käyttääkö se missä määrin itsenäistä ja ohjaajaan tukeutuvaa ratkaisutapaa vai luopuuko se tehtävästä. Koiran käyttötarkoituksesta riippuu toivottava ongelmanratkaisutapa ja ratkaisutapojen suhde toisiinsa. Leija käytti noin ¾ osaa ajasta ohjaajaan tukeutuvaan strategiaan, ja neljänneksen itsenäiseen ratkaisuun eikä se hylännyt tehtävää kertaakaan. Pennuista toinen käytti molempia ongelmanratkaisutapoja lähes yhtä paljon, ja poikkeuksellisen sinnikkäästi pennuksi ratkaisi tehtävää lähes koko ajan. Toinen pennuista puolestaan oli liki ¾ osaa ajasta itsenäinen työskentelijä, ja pyysi ohjaajalta apua vain 12% ajasta, ja hylkäsi tehtävän noin 16% ratkaisuajasta. Pentujen osalta pentujen tarkkailu pikkupentuaikana ennen luovutusta kertoi samansuuntaista, eli toinen pennuista oli itsenäisempi ja toinen puolestaan enemmän ihmisen kanssa yhdessä tekevä.

Kuva 4. Mahdottoman tehtävän ratkaisua.
Vasemmalla itsenäinen ongelmanratkaisutapa, oikealla ohjaajaan tukeutuva.

Looginen päättely

Loogisen päättelyn tehtävässä koiralle ensin opetetaan, että toisen kupin alla on ruokaa ja toisen alla ei ole mitään. Varsinaisessa testiosiossa toisen kupin alle laitetaan ruoka siten, että koira ei tiedä kumman kupin alla ruoka on. Tämän jälkeen näytetään, että toisen kupin alla ei ole mitään. Koira voisi tästä päätellä, että ruoka on toisen kupin alla. Koira vapautetaan tämän jälkeen ratkaisemaan tehtävää. Koirilla on vaihteleva herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille. Herkkyys vaikuttaa koiran päättelykykyyn. Testin mukaan Leija on herkkä eleille ja kommunikoinnille. Tulos hieman yllätti, mutta toisaalta tarkemmin pohdittuani jäin miettimään kultaisennoutajan käyttötarkoitusta ja toimintaa ohjaajan kanssa sekä voisiko näillä olla vaikutusta herkkyyteen eleille.

Huijaus

Huijaus -tehtävässä tarkastellaan koiran luottamusta ihmisen eleisiin. Koiran nähden pudotetaan toiseen kuppiin nami, mutta testaaja osoittaa toista kuppia. Osiossa tarkkaillaan, meneekö koira kummalle kupille. Osion jälkeen huijaus nollataan tiputtamalla nami kuppiin ja osoittamalla sen puoleisella kädellä kuppiin. Sudet luottavat näkemäänsä enemmän kuin koirat, mutta Leija luotti ohjaajan eleisiin eikä näkemäänsä. Tulos hieman hämmästytti itseäni tässäkin kohdassa: en osannut odottaa, että herkkyys ihmisen kommunikoinnille on näin iso Leijan tapauksessa ja luottamus eleisiin näkemänsä sijaan on erittäin vahva. Kiinnostavaa on nähdä, kun tulee enemmän tuloksia kultaisistanoutajista, onko tämä tyypillistä rodulle.

Muistin kesto

Muistitehtävistä viimeisenä on muistin kesto, jossa aikuisen koiran on muistettava rivissä olevista kolmesta kupista, minkä kupin alle makupala on laitettu yhdestä minuutista 2 min 30 sekunnin viiveellä. Koiran näköyhteys katkaistaan kuppeihin odottamisen ajaksi eli koiran on pystyttävä palauttamaan asia mieleensä viiveen jälkeen. Leija pystyi palauttamaan mieleensä kolmen pisimmän viiveen jälkeen, minkä kupin alle makupala oli asetettu, ensimmäisessä minuutin viiveessä se teki virheen. Yleensä koirat muistavat kaksi neljästä oikein. Muistin keston lisäksi testiosio vaatii koiralta hyvää keskittymiskykyä ja itsehillintää. Itsestäni tuntuisi loogiselta, että muistin kesto ja muistiin palauttaminen sekä keskittymiskyky ja itsehillintä ovat noutajalle tärkeä taito myös sen alkuperäisessä tehtävässä. Antaako testiosio viitteitä rodunomaisen käyttötarkoituksen osalta, olisi kiinnostavaa tietää. Kenties tulosten lisääntyessä noutajien osalta, testitietoa tästä osiosta voisi tutkimuksissa verrata koirien rodunomaiseen käyttötarkoitukseen ja koetuloksiin tulevaisuudessa.

Sosiaalinen oppiminen

Viimeisenä osiona kognitiotestissä testataan sosiaalista oppimista eli ihmisen käyttäytymisen seuraamista ja matkimista. Koirat ja eläimet yleisesti oppivat myös toisiltaan. Osiossa testaaja näyttää miten namiautomaatista saadaan nameja koiran katsoessa. Leija osoitti tässä osiossa sosiaalista oppimista, ja erittäin nopeaa oppimiskykyä. Tältä osin itselläni ei ollut mitään odotuksia, mutta olen testin jälkeen ja nyt tavoitteelliseen toko-treenaamiseen palatessa alkanut miettiä missä kohden voisin hyödyntää sosiaalista oppimista. Erityisesti tietyt liikkeet, joissa Leijalla on esimerkiksi hahmottamishaasteita tilaan liittyen (esimerkkinä ruutu) aiemman opetustavan takia, ovat nyt pohdinnassa ja treenissä, miten voisin sosiaalista oppimista hyödyntää ja mitä se käytännössä tarkoittaa opettamisessa ja oppimisessa.

Aktiivisuus, sosiaalisuus, motivaatio ja keskittymiskyky

Sekä kognitotestissä ja sen eri osa-alueissa että pentutestissä mitataan myös koiran aktiivisuutta aktiivisuusmittarilla sekä tarkkaillaan koiran tutustumista tilaan. Leija oli aktiivinen testissä ja tutustui tilaan testin alussa vauhdikkaasti eli oli oma itsensä. Molemmat pennut tutustuivat tilaan aktiivisesti, mutta rauhallisesti. Lisäksi arvioidaan koiran sosiaalisuutta: kaikki kolme kultaista olivat avoimia ja ystävällisiä, ja ottavat itse kontaktia vieraaseen ihmiseen. Koko testi kertoo myös koiran motivaatiosta tehdä tehtäviä sekä koiran keskittymiskyvystä. Kaikki olivat erittäin motivoituneita ruoasta ja tehtävistä, sekä keskittyivät tehtäviin koko testin ajan.

Pennuilla testataan lisäksi leikkihalukkuus. Leikkihalukkuus korreloi aiempien tutkimusten mukaan rohkeuden kanssa. Toinen pennuista innostui vähitellen lelusta ja leikki sekä omistajan, että vieraan ihmisen kanssa, kun taas toinen pennuista otti lelun suuhun ja kantoi sitä, mutta ei lähtenyt vetoleikkiin. Leikkiä voi myös halutessaan harjoitella ja kehittää pennun kanssa, esimerkiksi harrastuksissa palkitsemista silmällä pitäen. 

Kuva 5. Pennun leikkihalukkuuden testausta.

Outoon kohteeseen tutustuminen

Viimeisenä osiona pentutestissä on outoon kohteeseen tutustuminen, jossa tarkastellaan koiran persoonallisuutta arkuus-rohkeus akselilla. Outoon kohteeseen tutustuminen korreloi arkipäivän käyttäytymisen kanssa. Testissä seurataan, miten nopeasti koira lähestyy outoa kohdetta, ja meneekö koira tutustumaan kohteeseen ennen vai jälkeen omistajansa. Molemmat pennut olivat tässä testissä hyvin rohkeita ja menivät alle kymmenessä sekunnissa tutkimaan outoa kohdetta. Molemmat pennuista olivat myös pikkupentuna rohkeita, toinen hieman toista rohkeampi, mutta erot ovat erittäin pieniä. Tulos ei siten yllättänyt, mutta oli mukava huomata, että tämä persoonallisuuden piirre oli edelleen vahva tämän testin mukaan.

Kuva 6. Outoon kohteeseen tutustuminen.

Yhteenvetoa ja SmartDOG kongitiotestitulosten hyödyntämistä

Yhteenvetona omien neljän koiran testin pohjalta todeta, että testeissä ymmärrykseni eri koiristani lisääntyi merkittävästi - sain toisaalta vahvistusta tietyille asioille omiin koiriini liittyen, ja toisaalta yllätyin monista asioista. Kiinnostavaa oli, että toisen oman rodun (sheltit) kohdalla tuli erilaisia yllätyksiä kuin kultaistennoutajien kanssa. Tulos myös kertoi minulle koiristani asioita, joita voin jatkossa hyödyntää niiden koulutuksen suunnittelussa. Itse koen, että tunnen koiriani jälleen hieman erilaisesta näkökulmasta kuin aiemmin, täydentäen kertynyttä ymmärrystäni alueilla, joista minulla ei ole ollut tietoa, tai joista on ollut ”aavistus”, mutta ei faktaa tai syvällisempää ymmärrystä tiedon merkityksestä. Erityisen hauskaa oli myös havaita, että 10 v shelttimme oli testissä terävä ja innoissaan tehtävistä, ja sillä oli erinomainen muisti! 

Käytän jatkossakin koirani sekä MH-luonnekuvauksessa, että kognitio ja/tai pentutestissä, saadakseni kattavasti lisätietoa ja faktaa koirieni persoonallisuudesta ja käyttäytymisestä, arjen, treenaamisen, kisaamisen ja mahdollisten jalostuspäätösten tueksi. Näen luonnetestin tai MH-luonnekuvauksen ja kognitiotestit toisiaan täydentävinä ja siten hyödyllisinä sekä jalostuksessa, että koiranomistajan näkökulmasta arjessa ja mahdollisissa harrastuksissa. Itse koen kaiken tiedon lisääntymisen omista koirista ja rodusta kiinnostavana ja hyödyllisenä monin eri tavoin pennunostajasta ja omistajasta kasvattajaan ja rotujärjestöön. Kertyvä tieto mahdollistaa sen hyödyntämisen yksilö- ja rotutasolla monista eri näkökulmista ja eri tarkoituksiin. Rotumixeille smartDOG testit myös tarjoavat mahdollisuuden koiran testaamiseen, mitä Kennelliiton viralliset testit eivät mahdollista.

Juttu julkaistaan hiukan eri muodossa myös kultaistennoutajien rotujärjestön lehdessä Golden Ring 2/2017. Tekstiä on muokattu väliotsikoin ja muutamia lauseita lisäämällä ja editoimalla 4.3.2018.