Pitkästä aikaa oli pakko irrottaa aikaa ja perehtyä jälleen persoonallisuuspiirteisiin ja mitä MH-luonnekuvaustulokset niistä kertovat. Tavoitteena siis hakea mitkä MH:ssa mitatut reaktiot liittyvät mihinkin persoonallisuuden piirteeseen.
Tämä oma innostus graduntekijän (Saija Koivula) tarvekartoitustutkimuksen innoittamana Koiranetin kehittämiseksi tältä osin. Tutkimus toteutetaan FB:ssä.
Kaivelin pari artsua siis esiin uudemman kerran:
- Svartberg, K. Forkman, B. 2002. Personality traits in the domestic dog (Canis Familiaris). Applied Animal Behavior Science 79, 133-155.
- Svartberg, K. 2005. A comparison of behaviour in test and in everyday life: evidence of three consistent boldness-related personality traits in dogs. Applied Animal Behaviour Science, 91, 103-128.
Ensimainitussa (2002) artikkelissa haetaan faktoreita (komponentteja) persoonallisuuspiirteille. Löydöksenä viisi komponenttia (25 satunnaisesti valittua koiraa 47 rodusta, 1175 koiran otos):
1) leikkisyys (2a, 2b, 2c, 5d, 5e, 9a, 9b)
2) uteliaisuus/pelottomuus (-6a, 6c, -6d, -7a, 7b, -7c, 8d)
3) saalistushalukkuus (3a, 3b, 3c, 3d)
4) sosiaalisuus (1a, 1b, 1c, 5c, 5d, 5e, 8e)
5) aggressiivisuus (5b, 6b, 8a, 8b)
Artikkelissa on tarkasteltu näitä sitten kahdeksalle eri roturyhmälle yleistettävyyden testaamiseksi. Jonkun verran eroja löytyy roturyhmien välillä. Esim. noutajilla/vesikoirilla/ylösajavilla koirilla leikkisyys ja sosiaalisuus yhdistyy yhdeksi faktoriksi.
Toisessa myöhemmässä artikkelissa (2005) tarkastellaan näitä persoonallisuuden osa-alueita sekä "etäleikkisyyttä" MH-luonnekuvauksen pohjalta verrattuna arkikäytöstä mittaavaan kyselyyn (C-BARQ) ja sen tuloksiin persoonallisuuteen liittyen. Tutkimukseen osallistuivat 1-2 vuotta aiemmin MH-luonnekuvauksessa olleiden koirien ohjaajat vastaten lähetettyyn kyselyyn (697 kyselyä palautettiin, 73.3% vastausprosentti), ja kyselytuloksia käytettiin validoimaan MH-luonnekuvauksesta johdettuja persoonallisuuspiirteitä. Tässä artikkelissa käytetyt persoonallisuusfaktorit ovat MH-osalta seuraavat:
1) leikkisyys ((2a, 2b, 2c, 9a, 9b)
2) uteliaisuus/pelottomuus (-6a, 6c, -6d, -7a, 7b, -7c, 8d)
3) saalistushalukkuus (3a, 3b, 3c, 3d)
4) sosiaalisuus (1a, 1b, 1c)
5) aggressiivisuus (5b, 6b, 8a, 8b)
6) etäleikkisyys (5c, 5d, 5e)
Tulokset vertailusta osoittivat että MH-luonnekuvauksessa mitataan kolmea persoonallisuuskomponenttia 1) kiinnostus leikkiin ihmisen kanssa, 2) asenne/suhtautuminen vieraita kohtaan (kiinnostus, pelko ja aggressiivisuus), ja 3) ei-sosiaalinen pelko (elottomaan/ei-ihmiseen kohdistuva) vastaten ominaisuukisa: leikkisyys, uteliaisuus/pelottomuus, sosiaalisuus.
Tavoitteena itselläni oli käydä läpi nämä persoonallisuuspiirteet ja mitä mihinkin faktoriin kuuluukaan ja tässähän nämä on hyvin selkeästi suoraan artsuista.
Kiinnostava on myös vertailu MH-luonnekuvaustuloksista ja PK-koetuloksista. Siitä sitten kenties toisella kertaa lisää.
tiistai 29. maaliskuuta 2016
lauantai 10. tammikuuta 2015
Pennun kanssa elämää opettelemassa
Postasin omalle facebook-sivulleni 9.1.2015 seuraavan listan ajatuksista liittyen usein toistuviin keskusteluihin pikkupentujen luonteista (esim. kovapäisyydestä) tai pennun
sopimattomuudesta uuteen perheeseensä. Samat keskusteluaiheet toistuvat säännöllisen epäsäännöllisesti keskustelupalstoilla. Pyynnön pohjalta jaan alla olevan listan mieleen nousseista ajatuksista keskusteluihin liittyen.
1. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tai aikaa pennun kanssa elämisen opetteluun ja pennun opastamiseen maailmassa elämiseen, älä osta koiraa.
2. Pentu on vauva. Se ei ole kovapäinen tai tottelematon, jos se ei ymmärrä miten haluat tai et halua sen toimivan. Osoita ja anna sille tehtäväksi asioita mitkä ovat sallittuja. Anna sille virikkeitä, lepoa, rakkautta ja lempeitä rajoja. Ole oikeudenmukainen - koira on aina alle 2 v lapsen tasolla. Sinä olet aina vastuussa pennusta, sen opastamisesta elämään, opettamisesta ja hyvinvoinnista.
3. Opettele kouluttamaan pentua ja ymmärtämään sitä. Ota selvää asioista ja luota ammattitaitoisiin osaaviin kouluttajiin tarpeen vaatiessa. Älä usko fb:tä. Älä usko kaikkea mitä sinulle kerrotaan. Kyseenalaista. Jos neuvo tuntuu sinusta väärältä tai epäoikeudenmukaiselta, älä noudata sitä, vaan hanki lisää tietoa ja pätevää apua.
4. Rakasta pentua. Rakenna luottamuksellinen suhde heti pikkupennusta lähtien. Jos et osaa, etsi apua heti.
5. Anna pennulle mahdollisuus reiluun ja hyvään elämään. Sillä on siihen oikeus. Jos sinä et sitä voi tai osaa tarjota, keskustele kasvattajan kanssa tilanteesta. Ratkaise tilanne aina pennun edun ja hyvinvoinnin mukaisesti, ei oman etusi mukaisesti.
6. Sinulla on pennussa kirjaimellisesti käsissäsi elämän alku. Anna sen kasvaa kauniiksi, hyvinvoivaksi, iloiseksi ja luottavaiseksi aikuiseksi. Tee kaikkesi, että voit taata pennulle hyvän elämän.
7. Iloitaan yhdessä elämästä näiden ihanien eläinten kanssa. Opetellaan tuntemaan toisemme ja ymmärtämään toisiamme niin hyvin kuin voimme!
Lisään vielä tänne loppuun suosituksen pennun ostamiseen (lisäys 11.1.2015):
Varmista, että koiranpentu on rekisteröity, sen ja sen vanhempien terveys on tutkittu ja että pentua on hoidettu asianmukaisesti. Osta kasvattajalta, joka noudattaa Kennelliiton kasvattajasitoumusta (korjattu 12.1.15 kasvattajasopimusta sana oikeaksi) ja on tutkituttanut jalostuskoiriensa terveyden ja rodunomaisen käyttäytymisen.
Koiranet on hyvä tietolähden pennun vanhempien tulosten tarkasteluun:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?FCI=0
1. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tai aikaa pennun kanssa elämisen opetteluun ja pennun opastamiseen maailmassa elämiseen, älä osta koiraa.
2. Pentu on vauva. Se ei ole kovapäinen tai tottelematon, jos se ei ymmärrä miten haluat tai et halua sen toimivan. Osoita ja anna sille tehtäväksi asioita mitkä ovat sallittuja. Anna sille virikkeitä, lepoa, rakkautta ja lempeitä rajoja. Ole oikeudenmukainen - koira on aina alle 2 v lapsen tasolla. Sinä olet aina vastuussa pennusta, sen opastamisesta elämään, opettamisesta ja hyvinvoinnista.
3. Opettele kouluttamaan pentua ja ymmärtämään sitä. Ota selvää asioista ja luota ammattitaitoisiin osaaviin kouluttajiin tarpeen vaatiessa. Älä usko fb:tä. Älä usko kaikkea mitä sinulle kerrotaan. Kyseenalaista. Jos neuvo tuntuu sinusta väärältä tai epäoikeudenmukaiselta, älä noudata sitä, vaan hanki lisää tietoa ja pätevää apua.
4. Rakasta pentua. Rakenna luottamuksellinen suhde heti pikkupennusta lähtien. Jos et osaa, etsi apua heti.
5. Anna pennulle mahdollisuus reiluun ja hyvään elämään. Sillä on siihen oikeus. Jos sinä et sitä voi tai osaa tarjota, keskustele kasvattajan kanssa tilanteesta. Ratkaise tilanne aina pennun edun ja hyvinvoinnin mukaisesti, ei oman etusi mukaisesti.
6. Sinulla on pennussa kirjaimellisesti käsissäsi elämän alku. Anna sen kasvaa kauniiksi, hyvinvoivaksi, iloiseksi ja luottavaiseksi aikuiseksi. Tee kaikkesi, että voit taata pennulle hyvän elämän.
7. Iloitaan yhdessä elämästä näiden ihanien eläinten kanssa. Opetellaan tuntemaan toisemme ja ymmärtämään toisiamme niin hyvin kuin voimme!
Lisään vielä tänne loppuun suosituksen pennun ostamiseen (lisäys 11.1.2015):
Varmista, että koiranpentu on rekisteröity, sen ja sen vanhempien terveys on tutkittu ja että pentua on hoidettu asianmukaisesti. Osta kasvattajalta, joka noudattaa Kennelliiton kasvattajasitoumusta (korjattu 12.1.15 kasvattajasopimusta sana oikeaksi) ja on tutkituttanut jalostuskoiriensa terveyden ja rodunomaisen käyttäytymisen.
Koiranet on hyvä tietolähden pennun vanhempien tulosten tarkasteluun:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?FCI=0
tiistai 14. lokakuuta 2014
MH-luonnekuvaus ja kultaistennoutajien tulosten tarkastelua 2009-2013
MH-luonnekuvaus on Kennelliiton virallinen
luonteen testaamiseen tarkoitettu testi. MH-luonnekuvauksessa kuvataan koiran reaktioita ja niiden
voimakkuutta kuvauksen eri osioissa. Persoonallisuuspiirteitä, joita eri
kuvausosioiden tuloksia yhdistämällä voidaan tarkastella, ovat muun muassa
pelottomuus-uteliaisuus, leikkisyys ja sosiaalisuus. Ne kuvaavat koiran
arkuutta tai rohkeutta eli yleistä alttiutta lähestyä uusia asioita ja ottaa
riskejä. Lisäksi kuvataan koiran aggressiivisuutta (uhkaeleiden esittämistä) ja
saalistushalukkuutta sekä reagointia laukauksiin. Kun luonnetesteissä
esimerkiksi arvioidaan suoraan koiran palautumiskykyä, toimintakykyä tai
hermorakennetta, yhdistelemällä tai vertailemalla MH-luonnekuvauksen
kuvaustuloksia koiran käyttäytymisestä eri osioissa voidaan tehdä
samansuuntaisia päätelmiä.
Tässä postauksessa tarkastellaan kultaistennoutajien
MH-luonnekuvaustulosten pohjalta kuvaustulosten tarkastelua ja tulkintaa.
Rotuvalinta postauksessa johtuu omasta rodun harrastustaustasta ja sitä kautta
aiheeseen paneutumisesta. Postaus mukailee vuosille 2015-2019 tehtyä kultaistennoutajien
JTO ehdotusta (kultaistennoutajien JTO ehdotus 2015-2019) tältä osin. Käytän
tätä materiaalia ainoastaan siksi tässä postauksessa, että olen itse
kirjoittanut tekstin JTO:hon tältä osin ja analysoinut tulokset eli käytän
omakätisesti tehtyjä työn tuloksia. Samalla olen korjaillut muutamia virheitä
teksteissä ja koettanut yksinkertaistaa ja selkeyttää lauseita. Tämä juttu
päätynee myös Golden Ring lehteen vuoden 2014 numeroon 4.
Kuvassa 1 on havainnollistettu
kultaistennoutajien MH-luonnekuvauskäynnit vuosina 2009-2013. Postauksessa
esitetyt tulokset perustuvat näiden vuosien kuvaustuloksiin.
Kuva 1. Kultaistennoutajien MH-luonnekuvauskäynnit
vuosina 2009-2013.
MH-luonnekuvausaineistosta, vertailusta ja kuvausasteikosta
Suomen
MH-kuvaustuloksia voi verrata Ruotsin
MH-luonnekuvaustuloksiin kuten tässä postauksessa on tehty. Yhtä hyvin
voisi
verrata yksilön tuloksia Suomen ja/tai Ruotsin keskiarvoon. Ruotsissa on
MH-kuvastuloksia kultaisillenoutajille huomattavasti pidemmältä ajalta
ja suuremmalla otoksella kuin Suomesta. Kultaistennoutajien
MH-luonnekuvausten tulosten vertailu tehtiin helmikuussa 2014 (ks. Kuva
2), eli
Suomen vuosien 2009-2013 tulosten perusteella. Aineisto on kerätty KoiraNet-jalostustietokannasta ja siirretty Excel -taulukkolaskentaohjelmaan tulosten analyysiä ja havainnollistamista varten. Tuloksia tarkasteltaessa
on
huomioitava, että Suomessa testattujen koirien määrä on varsin pieni analyysiä tehdessä (78 kultaistanoutajaa,
2009-2013). Tulos ei siten ole luotettava vielä koko rodun populaatiota kuvaavana,
vaan pikemminkin testattuja yksilöitä kuvaava tässä vaiheessa. Kun
MH-luonnekuvattujen kultaistennoutajien määrä kasvaa, saadaan luotettavampi
kuva myös koko rodun tilanteesta.
MH-kuvauksessa kuvataan testin määrittelemissä
tilanteissa koiran reaktioiden voimakkuutta (intensiteetti) asteikolla 1-5.
Pienin reaktion voimakkuus on 1, ja suurin 5 (ks. MH-luonnekuvauslomake
Kennelliiton sivuilla). Osiosta riippuen, reaktion hyväksyttävä voimakkuus tai
voimakkuudet rodulla vaihtelevat. Näiden ihanteessa voi olla eroa joiltain osin
myös koiran käyttötarkoituksesta riippuen – työkäytössä tai aktiivisessa
harrastuskäytössä olevalta koiralta ihanne saattaa vaatia joko vahvempaa tai
heikompaa reaktion voimakkuutta tiettyjen mitattavien reaktioiden osalta.
Lehtinen & Mäki (2005) ovat
havainnollistaneet kuvan 2 mukaisesti MH-luonnekuvaksessa mitattavia
persoonallisuuspiirteitä suhteessa reaktion voimakkuuteen.
Persoonallisuuspiirteet muodostetaan ryhminä mitatuista reaktioista eri
osioissa. Persoonallisuuspiirteisiin liittyviä osioita ja keskiarvotettuja
tuloksia on havainnollistettu myöhemmin tässä postauksessa.
Kuva 2. Persoonallisuuspiirteiden ääripäät
MH-luonnekuvauksessa (Lehtinen & Mäki, 2005).
Reaktion intensiteetti
(1-5) |
Leikkisyys
|
Uteliaisuus/
pelottomuus |
Sosiaalisuus
|
Aggressiivisuus
|
Pienin (1)
|
Ei innostu leikkimään ihmisen kanssa (rättileikki tai heittoleikki)
|
Hyvin pelokas (välttelee, yrittää paeta);
matala taipumus tutkia tai tunnustella mahdollisesti uhkaavissa
ei-sosiaalisissa tilanteissa
|
Pelokkuus ja vihamielisyys vieraita kohtaan
|
Ei taipumusta käyttäytyä uhkaavasti ja
aggressiivisesti vieraissa ja mahdollisesti uhkaavissa tilanteissa
|
Suurin (5)
|
Erittäin innostunut leikkimään
|
Ei pelokas; vahva taipumus tutkia ja
tunnustella
|
Positiivinen asenne vieraita kohtaan
(tervehtii iloisesti)
|
Korkea taipumus uhata ja käyttäytyä
aggressiivisesti (karvat pystyssä; haukkuu, jne)
|
Suomen
ja Ruotsin MH-luonnekuvaustulosten keskiarvot kultaisillanoutajilla
Kuvassa 4 on havainnollistettu Suomen ja
Ruotsin MH-luonnekuvattujen kultaistennoutajien keskiarvot kuvausosioittain.
Yleisesti ottaen suurimmat erot Ruotsin
tulosten keskiarvoihin
löytyvät Suomessa leikkiosioista testin alussa (osio 2: Leikki 1) ja lopussa
(osio 9: Leikki 2), etäleikissä (osio 5: Etäleikki), sekä liikkuvan saaliin
(kuvauksessa viehe) takaa-ajossa (osio 3: Takaa-ajo) ja tarttumisesta
saaliiseen (vieheosio, osio 3: Takaa-ajo).
Muutamilla suomalaisilla MH-kuvatuilla kultaisistanoutajilla
erot keskiarvoihin ja määriteltävään ihanneprofiiliin voivat selittyä Suomessa
MH-luonnekuvaukseen osallistuneiden koirien taustalla aktiivisina
metsästyskoirina, metsästyslajien harrastuskoirina tai muina harrastuskoirina,
joissa koira saa vain luvan saatuaan liikkua ohjaajan sivulta. Näitä koiria on
Suomessa MH-luonnekuvatuista koirista kuitenkin pieni osa. MH-kuvattujen
kultaistennoutajien määrän kasvaessa näiden koirien mahdollinen vaikutus
laskettuun keskiarvoon oletettavasti pienenee. Samalle tarkentuu, onko ero
Ruotsin keskiarvoihin minkäsuuntainen ja minkä ominaisuuksien osalta.
Koiran muut harrastuskoetulokset kertovat
omalta osaltaan koiran käyttäytymisestä näiden koirien osalta. Myös koiran
kuvausikä voi vaikuttaa tulokseen ja suositeltavaa olisi tämän vuoksi tuoda
koira kuvaukseen melko nuorena, noin 1,5-3 vuotiaana.
Tulkinta koulutuksen tai metsästyskäytön
vaikutuksesta kuvaustulokseen tietyissä osioissa on kuitenkin toistaiseksi
hypoteettinen. Sen tarkastelu ja varmistus vaatii tarkempaa muiden koetulosten
tarkastelua suhteessa tiettyjen MH-kuvauksen testiosioiden kuvaustuloksiin.
Tällaisen tarkastelun ja muiden taustamuuttujien käytön analyysissä (ikä,
sukupuoli jne) mahdollistamiseksi tarvitaan aineisto kuvaustuloksista ja
koirien koetuloksista KoiraNetistä isojen aineistojen syvällisempään
analyysiin soveltuvassa muodossa.
Lisäksi
on hyvä siis huomata, että keskiarvo
ei kerro sitä, mikä on rodun ihanne, vaan se kertoo lasketulta
ajanjaksolta
testattujen koirien tilanteen keskimäärin. Yksilön eroa keskiarvoon tai
ihanteeseen voidaan käyttää apuna jalostuksessa. Lisäksi rodun
keskiarvon ero rodun ihanteeseen kertoo rotuyhdistykselle mihin suuntaan
rodun jalostuksessa olisi luonteen osalta hyvä kiinnittää huomiota ja
mihin suuntaan jalostusvalintoja ohjata.
Kultaistennoutajien
MH-tulosten tulkinnasta
Yleisesti ottaen MH-tulosten tulkinnasta
voidaan todeta, että vaikka ihanneprofiilia ei olekaan määritetty kultaistennoutajien
JTO ehdotuksen valmistumiseen mennessä (eikä vielä tänäänkään) kultaisellenoutajalle,
kultaisennoutajan toivotaan olevan sosiaalinen (kontakti), sillä olisi vähän
jäljellejääviä pelkoja (luonnetestissä hermorakenne, toimintakyky ja
palautumiskyky/kovuus), ja se ei juurikaan osoittaisi aggressiivisuutta
(uhkaeleitä). Leikkisyyttä ja uteliaisuutta toivotaan mm. erilaisia
harrastuslajeja, kuten TOKOa, PK-lajeja, agilityä ajatellen.
Leikkisyyteen,
sosiaalisuuteen, uteliaisuuteen, ja pelottomuuteen liittyvät
MH-kuvaustulokset kertovat koiran arkuudesta tai rohkeudesta (Svartberg &
Forkman, 2002, Strandberg et al. 2005, Svartberg 2006). Reagointi laukauksiin
MH-kuvauksen asteikolla 5 on kultaisellanoutajalla ei-toivottava arvio, koska
se kertoo selvästä pelkoreaktiosta ampumiseen tai ohjaajan kieltäytymisestä
ampumisesta. Lisäksi toivottavaa on, että Leikki 1 ja Leikki 2 välillä ei ole
suurta eroa arviossa leikin intensiteetissä ja tarttumisessa, koska kuvauksen lopussa
olevassa leikkiosuudessa (Leikki 2) merkittävästi pienempi reaktio voi kertoa
kuvauksen kuormittaneen koiraa. Tämä liittyy muun muassa luonnetestissä
arvioitaviin ominaisuuksiin: hermorakenne, toimintakyky ja palautumiskyky.
Tarkempi tulosten tarkastelu esitetään seuraavaksi.
Kultaistennoutajien
MH-kuvaustulosten tarkastelusta
Kultaistennoutajien vuosien 2009-2013MH-luonnekuvausten
tulokset analysoitiin Strandberg et al. (2005) esittämän persoonallisuuspiirteiden
ryhmäjaon perusteella. Tarkastelu perustuu arkuus-rohkeus akseliin liittyviin
persoonallisuuspiirteisiin. Arkuus/rohkeus kuvaa persoonallisuuspiirteenä
yksilön yleistä alttiutta lähestyä uusia asioita/kohteita ja ottaa riskejä.
Arkuus/rohkeus akseliin liittyviä persoonallisuuspiirteitä ovat leikkisyys,
uteliaisuus/pelottomuus, ja sosiaalisuus (Svartberg & Forkman 2002,
Strandberg et al. 2005, Svartberg 2006).
Kaikki seuraavat tarkastelut ja ryhmittelyt tuloksille perustuvat siis tähän taustaan. Kun kultaisillenoutajille saadaan lisää MH-luonnekuvaustuloksia, voidaan ryhmittely tehdä halutessa tilastollisen analyysin avulla aineiston pohjalta. Tilastollista merkittävyyttä Suomen ja Ruotsin tulosten erolle ei ole analyysin tekijän ja teon kiireen vuoksi laskettu, eli ”merkittävä” tässä analyysissä ei tarkoita tilastollisesti laskettua merkittävyyttä.
Kaikki seuraavat tarkastelut ja ryhmittelyt tuloksille perustuvat siis tähän taustaan. Kun kultaisillenoutajille saadaan lisää MH-luonnekuvaustuloksia, voidaan ryhmittely tehdä halutessa tilastollisen analyysin avulla aineiston pohjalta. Tilastollista merkittävyyttä Suomen ja Ruotsin tulosten erolle ei ole analyysin tekijän ja teon kiireen vuoksi laskettu, eli ”merkittävä” tässä analyysissä ei tarkoita tilastollisesti laskettua merkittävyyttä.
Seuraavassa siis tarkastellaan
kultaistennoutajien persoonallisuuspiirteitä vuosien 2009-2013 MH-kuvausaineiston pohjalta keskiarvojen avulla.
Vastaavanlaisen tarkastelun voi tehdä vertaamalla koirayksilöä rodun
keskiarvoon, tai luotavaan rodun ihanneprofiiliin. Koirayksilön tulosten
tarkastelu suhteessa rodun keskiarvoon tai ihanneprofiiliin antaa omalta
osaltaan viitteitä koiran jalostusarvosta koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen
liittyen. Lisäksi suunniteltaessa pentuetta, voidaan tarkastella pentueen
vanhempien tuloksia ja löytää sopiva yhdistelmä täydentämään toisiaan
jalostuksen tavoitteiden mukaisesti kohti rodun ihannetta tai erityisen
vaativan käyttötarkoituksen sanelemaa ihannetta kohti.
Yksittäisten
persoonallisuuspiirteiden
tarkastelun lisäksi tulosten tarkastelussa on myös tärkeää huomioida
kokonaisuus,
joka ominaispiirteistä muodostuu koiran persoonallisuutta kuvaavana.
Yksittäisen testissä mitatun osion reaktion korostamista tarkastelussa
tulee
välttää. Lisäksi tulee huomioida, että mikä tahansa testi testaa vain
niitä asioita, jotka siihen sisältyvät. Mikään testi ei ole
kaikenkattava, ja esimerkiksi koiran suhtautumista toisiin koiriin ja
ihmisiin arkitilanteissa, erilaisiin alustoihin ja paikkoihin,
kosketukseen, yksinoloon jne tulisi myös tarkastella.
Leikkisyys
Ominaisuusryhmässä ”Leikkisyys” ovat mukana
seuraavat osa-aluetulokset MH-kuvaustuloksista: 2a, 2b, 2c, 5d, 5e, 9a, 9b ja
-10 (-10 tarkoittaa käänteistä arvoa eli alkuperäinen arvo korvataan luvulla
6-reaktion voimakkuus). Osio 2 on Leikki 1, osio 5 on etäleikki, osio 9 on Leikki 2 ja osio 10 on ampuminen.
Kuvassa 4 on havainnollistettu Suomen ja Ruotsin keskiarvoja reaktioiden voimakkuudesta leikkisyys –piirteeseen liittyen. Leikki 1:ssä ja Leikki 2:ssa a (leikkihalu) ja b (tarttuminen) osioissa nähdään selkeä ero Suomen tuloksissa (ks. Myös kuva 5). Tulos voi liittyä koirien rasittumiseen (stressaantumiseen) testissä, jolloin koiran aktiivisuus ja kyky toimia alenee verrattuna testin alun (Leikki 1) tilannetta testin loppuun (Leikki 2). Luonnetesteissä puhutaan tähän liittyen muun muassa palautumiskyvystä (kovuus) sekä hermorakenteesta. Lisäksi etäleikkiosiossa on merkittävä ero Ruotsin keskiarvoon sekä leikkihalussa, että yhteistyössä.
Kuvassa 4 on havainnollistettu Suomen ja Ruotsin keskiarvoja reaktioiden voimakkuudesta leikkisyys –piirteeseen liittyen. Leikki 1:ssä ja Leikki 2:ssa a (leikkihalu) ja b (tarttuminen) osioissa nähdään selkeä ero Suomen tuloksissa (ks. Myös kuva 5). Tulos voi liittyä koirien rasittumiseen (stressaantumiseen) testissä, jolloin koiran aktiivisuus ja kyky toimia alenee verrattuna testin alun (Leikki 1) tilannetta testin loppuun (Leikki 2). Luonnetesteissä puhutaan tähän liittyen muun muassa palautumiskyvystä (kovuus) sekä hermorakenteesta. Lisäksi etäleikkiosiossa on merkittävä ero Ruotsin keskiarvoon sekä leikkihalussa, että yhteistyössä.
Kuva 4. Leikkisyys
arvioitujen osa-alueiden keskiarvojen mukaan kultaisillanoutajilla Suomessa ja
Ruotsissa.
Kuva 5. Vertailu
leikkihalun ja leikkiesineeseen tarttumisen keskiarvolle kultaisillanoutajilla
testin alussa ja lopussa Suomessa ja Ruotsissa.
Pelot
Ryhmiteltäessä
tuloksia tässä käytettävän jaottelun perusteella, pelkoa
tarkastellaan MH-luonnekuvauksen osioissa 6a, 6d, 6e, 7a, 7c, 7d, -7b (-7b
tarkoittaa jälleen tuloksen käänteistä arvoa eli 6-reaktion voimakkuus).
Osio 6 on yllätys (haalari) ja osio 7 on ääniherkkyys (räminä).
Tulokset keskiarvioille pelkoreaktioiden voimakkuudessa on havainnollistettu kuvassa 6. Suomen tuloksissa nähdään, että ääniherkkyys -osiossa on vahvemmin yllätyspelkoa ja jäljellejääviä pelkoja kuin Ruotsissa keskiarvoja tarkasteltaessa. Yleisesti ottaen, voimakkaat jäljellejäävät pelot voivat vaikuttaa koiran kykyyn selviytyä erilaisista yllättävistä ja stressiä aiheuttavista tilanteista ja palautua niistä toimintaan. Jäljellejäävät pelot ovat ei-toivottuja kultaisellenoutajalle, onpa kyseessä kotikoira, tai työ- tai harrastuskoira. Äänien osalta olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota jäljellejäävien pelkojen vähentämiseen jalostusvalinnoilla.
Tulokset keskiarvioille pelkoreaktioiden voimakkuudessa on havainnollistettu kuvassa 6. Suomen tuloksissa nähdään, että ääniherkkyys -osiossa on vahvemmin yllätyspelkoa ja jäljellejääviä pelkoja kuin Ruotsissa keskiarvoja tarkasteltaessa. Yleisesti ottaen, voimakkaat jäljellejäävät pelot voivat vaikuttaa koiran kykyyn selviytyä erilaisista yllättävistä ja stressiä aiheuttavista tilanteista ja palautua niistä toimintaan. Jäljellejäävät pelot ovat ei-toivottuja kultaisellenoutajalle, onpa kyseessä kotikoira, tai työ- tai harrastuskoira. Äänien osalta olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota jäljellejäävien pelkojen vähentämiseen jalostusvalinnoilla.
Kuva 6. Pelkoihin
liittyvät keskiarvot kultaisillanoutajilla osioittain Suomessa ja Ruotsissa.
Uteliaisuus
Käytetyssä
ominaisuusryhmäjaossa uteliaisuuteen ryhmitellään kuvaustulokset osioista 5a,
6c, 8d, -8c (-8c tarkoittaa tuloksen käänteistä arvoa eli 6-reaktion voimakkuus).
Osio 5 on etäleikki, osio 6 on yllätys (haalari), ja osio 8 on aaveet.
Kuvasta 7 nähdään, että uteliaisuudessa Suomen ja Ruotsin keskiarvojen välillä ei ole suurta eroa. Työ-, metsästys-, ja harrastuskäytössä uteliaisuudesta on hyötyä ja se liittyy myös koiran pelottomuuteen ja siten rohkeuteen.
Kuvasta 7 nähdään, että uteliaisuudessa Suomen ja Ruotsin keskiarvojen välillä ei ole suurta eroa. Työ-, metsästys-, ja harrastuskäytössä uteliaisuudesta on hyötyä ja se liittyy myös koiran pelottomuuteen ja siten rohkeuteen.
Kuva 7. Uteliaisuuteen
liittyvät keskiarvot kultaisillanoutajilla osioittain Suomessa ja Ruotsissa.
Aggressiivisuus
Aggressiivisuus viittaa MH-luonnekuvauksessa
koiran esittämiin uhkauseleisiin ja niiden voimakkuuteen uhattuna ja puolustautuessa.
Näitä käytösreaktioita arvioidaan osioissa 5b, 6b, 8a, ja 8b (Kuva 8). Osio 5 on etäleikki, osio 6 on yllätys (haalari) ja osio 8 on aaveet.
Kuvassa 8 esitettyjen keskiarvotettujen tulosten perusteella tilanne näyttää hyvältä Suomessa 2009-2013 testattujen koirien osalta. Uhkaan ja puolustukseen liittyvä aggressio (uhkauseleiden esittäminen) on hillittyä ja vähäistä, vaikka koirat ovat tarkkaavaisia kohdatessaan uhan.
Kuvassa 8 esitettyjen keskiarvotettujen tulosten perusteella tilanne näyttää hyvältä Suomessa 2009-2013 testattujen koirien osalta. Uhkaan ja puolustukseen liittyvä aggressio (uhkauseleiden esittäminen) on hillittyä ja vähäistä, vaikka koirat ovat tarkkaavaisia kohdatessaan uhan.
Kuva 8. Uhkaan ja puolustukseen
liittyvät reaktioiden keskiarvot kultaisillanoutajilla osioittain Suomessa ja
Ruotsissa.
Kontakti
Kontakti liittyy
koiran sosiaalisuuteen, jota kultaisiltanoutajilta toivotaan myös vieraita
ihmisiä kohtaan. Kontaktia/sosiaalisuutta vieraita ihmisiä kohtaan mitataan
kohdissa 1a, 1b, ja 1c (Kuva 9).
Keskiarvojen perusteella Suomessa testatut koirat ovat keskimäärin sosiaalisia tervehtimisessä eli ottavat kontaktia tai vastaavat tarjottuun kontaktiin (1a), lähtevät vieraan ihmisen mukaan, mutta eivät hakeudu tällöin kontaktiin (3) – lähteen mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta (4) (1b), ja hyväksyvät käsittelyn (1c).
Keskiarvojen perusteella Suomessa testatut koirat ovat keskimäärin sosiaalisia tervehtimisessä eli ottavat kontaktia tai vastaavat tarjottuun kontaktiin (1a), lähtevät vieraan ihmisen mukaan, mutta eivät hakeudu tällöin kontaktiin (3) – lähteen mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta (4) (1b), ja hyväksyvät käsittelyn (1c).
Kuva 9. Kontaktiin
(sosiaalisuus) liittyvät keskiarvot kultaisillanoutajilla Suomessa ja
Ruotsissa.
Saalistushalukkuus
Saalistushalukkuutta
ja siihen liittyvien reaktoiden voimakkuutta kuvataan osioissa 3a (takaa-ajo), ja
3b (tarttuminen) viehettä käyttäen (Kuva 10). Suomen kuvaustulosten keskiarvoissa
on selkeä ero Ruotsin vastaaviin. Tässä osiossa voi vaikuttaa kuvaustulokseen
muutamilla suomalaisilla testatuilla koirilla erityisesti metsästyskoirana
ja/tai metsästyslajien tai muuna aktiivisena harrastuskoirana toimiminen, jossa
edellytetään koiralta aina ehdotonta kuuliaisuutta ja luvansaamista saaliin
perään lähtemiseen. Keskiarvoon näillä koirayksilöillä ei kuitenkaan oletettavasti
ole suurta vaikutusta, kun testattujen koirien määrä kasvaa tulevaisuudessa –
riippuen toki mitä koiria ja millaisin taustoin kuvaukseen tuodaan.
Tämänhetkinen keskiarvo kertoo siitä, että verrattain monilla kultaisillanoutajilla on vähäinen kiinnostus tai ei ollenkaan kiinnostusta ja uteliaisuutta liikkuvan saaliin perään lähtemiseen ja siihen tarttumiseen. Tässä en ota sen enempää kantaa siihen, mikä ihannetuloksen pitäisi olla. Lukija voi sen sijaan pohtia itse, jos koiraa ei ole erityisesti koulutettu luopumaan ilman lupaa saaliin perään lähtemisestä, mitä metsästyskäyttöön ja riistan noutamiseen tarkoitetun kultaisennoutajan luontaisen käytöksen pitäisi tällaisessa tilanteessa olla.
Tämänhetkinen keskiarvo kertoo siitä, että verrattain monilla kultaisillanoutajilla on vähäinen kiinnostus tai ei ollenkaan kiinnostusta ja uteliaisuutta liikkuvan saaliin perään lähtemiseen ja siihen tarttumiseen. Tässä en ota sen enempää kantaa siihen, mikä ihannetuloksen pitäisi olla. Lukija voi sen sijaan pohtia itse, jos koiraa ei ole erityisesti koulutettu luopumaan ilman lupaa saaliin perään lähtemisestä, mitä metsästyskäyttöön ja riistan noutamiseen tarkoitetun kultaisennoutajan luontaisen käytöksen pitäisi tällaisessa tilanteessa olla.
Kuva 10. Saalistushalukkuuteen
liittyvät keskiarvot kultaisillanoutajilla Suomessa ja Ruotsissa.
Ampuminen
Reaktiot ampumiseen
osiossa 10 on kuvattu keskiarvotettuna Suomessa
ja Ruotsissa kuvassa 11. Riippuen koiran taustasta, kultaisennoutajan
hyväksyttävä reaktio ampumiseen näyttää vaihtelevan välillä 1-4. Esimerkiksi
noutajien metsästyskokeita harrastava koira voi saada reaktion voimakkuudeksi 4,
koska se odottaa saaliin tippuvan ja sitä seuraavaa noutoa siihen keskittyen.
Toisaalta kultainennoutaja, jolla ei ole kokemusta ampumisesta erityisesti eikä
pelkää ääniä, voi saada reaktion voimakkuudeksi alemman luvun, kuten 1. Jos
koira saa arvoksi 5, koira on häiriintynyt, pelokas tai yrittää paeta. Kaikki
pelot, riippumatta niiden ilmenemismuodosta, kuvataan arvolle 5. Mikäli ohjaaja
kieltäytyy ampumisosiosta, se kirjataan lomakkeeseen erikseen ja ampumisosioon merkitään
arvo 5. Arvon 5 on Suomessa saanut 4 koiraa luonnekuvauksen suorittaneista 75
koirasta (2009-2013).
Yleisesti ottaen, MH-luonnekuvattujen
koirien keskiarvo Suomessa on hyväksyttävä ampumisen osalta, monien koirien kokemustaustan
ampumisesta rodunomaisten harrastuslajien yhteydessä huomioiden. Kuten jo alussa todettiin, arvo 5 on ei-toivottu
kultaisellenoutajalle sen käyttötarkoituksen takia. Kultaisennoutajan tulee omasta
mielestäni kestää myös kuormittuneena laukaukset ilman häiriintymistä, pelkoa
tai pakoa. Laukaustulos liittyy osaltaan perinteisessä luonnetestissä annettaviin
arvioihin hermorakenteesta ja palautumiskyvystä juuri kuormittuneisuuden
mahdollisen vaikutuksen takia tulokseen. Toiveenahan on kuitenkin rotumääritelmänkin tulkinnan mukaan tilanteessa
kuin tilanteessa toimintakykyinen työskentelevä koira, joka kestäisi myös
erilaista painetta.
Kuva 11. Ampumiseen
liittyvät keskiarvot kultaisillanoutajilla Suomessa ja Ruotsissa.
Pohdintaa
jatkosta
Kultaistennoutajien MH-luonnekuvaustuloksia on jälleen tullut tänä
vuonna (2014) lisää noin 50 kappaletta, mikä on hieno saavutus. Tuloksia voi tarkastella
uudestaan selvästi suuremmalla aineistomäärällä, eli noin 130
MH-luonnekuvauskäynnin perusteella talven aikana. Sitä varten toiveenani olisi, että
KoiraNetistä saisi ketterämmin koirien tulokset käsiteltäväksi eikä tarvitsisi
yksitellen jokaisen koiran tulosta käydä poimimassa käsin talteen. Tällaisten
tulosmäärien käsin poiminta talteen on tuskallisen hidasta. Lisäksi
olisi kiinnostavaa tehdä analyysejä urosten ja narttujen välisistä
mahdollisista eroista ja muiden taustatekijöiden suhteen.
Tuloksien
hyödyntämistä
tukemaan on kultaisillenoutajille tarkoitus tuottaa lisää pohjia
jo olemassa olevien ns. hämispohjien lisäksi, joiden avulla voi
vertailla oman koiran
tuloksia rodun keskiarvoon, ihanneprofiiliin tai muihin sukulaisiin myös
ominaisuusryhmittäin. Ensimmäiset pohjat on jaettu tässä blogissa
(Materiaaleja välilehti) ja lisää tulee,
kun ehdin muokata niitä sopivaan käytettävään muotoon. Pohjia voi
muokata eri roduille, itse jaan ensisijaisesti kultaistennoutajien
tiedoilla "esitäytettyjä" pohjia.
MH-luonnekuvauslomake, jossa on osioiden
reaktioiden voimakkuuksien selitykset:
http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/media/mh_luonnekuvauksen_osiot.pdf
Lähteet:
Strandberg, E. Jacobsson, J., Saetre, P. Direct genetic, maternal and
litter effects on behaviour in German shepherd dogs in Sweden, Livestock
production science, 93 (2005), 33-42.
Svartberg, K. 2006. Breed-typical behaviour in dogs – Historical
remnants or recent constructs? Applied Animal Behaviour Science 96, 293-313.
Svartberg, K. Personality in Dogs, Doctoral Dissertation, 2003.
Svartberg, K. 2002
Shyness-boldness predicts performance in working dogs, Applied Animal Behaviour
Science, 79, 157-174
Svartberg, K, Forkman, B. 2002. Personality traits in the domestic dog
(Canis familiaris), Applied Animal Behaviour Science 79, 133-155.
Taulukko 1. MH-luonnekuvaustulosten keskiarvot
Suomessa (2009-2013, n=75 suoritettu) ja Ruotsissa vuoden 2013 loppuun mennessä kuvatuista koirista.
Suomi 2009-2013 Keskiarvo
|
Ruotsi Keskiarvo 20.2.2014
|
||
1a
|
Kontakti, tervehtiminen
|
4,1
|
3,9
|
1b
|
Kontakti, yhteistyö
|
3,4
|
3,5
|
1c
|
Kontakti, käsittely
|
3,0
|
3,5
|
2a
|
Leikki 1, leikkihalu
|
3,3
|
3,9
|
2b
|
Leikki 1, tarttuminen
|
3,1
|
3,3
|
2c
|
Leikki 1, puruote ja taisteluhalu
|
2,3
|
3,0
|
3a
|
Takaa-ajo 1
|
2,4
|
3,2
|
3a
|
Takaa-ajo 2
|
2,4
|
3,5
|
3b
|
Tarttuminen 1
|
1,7
|
2,3
|
3b
|
Tarttuminen 2
|
1,9
|
2,7
|
4
|
Aktiviteettitaso
|
2,8
|
3,0
|
5a
|
Etäleikki, kiinnostus
|
2,7
|
2,8
|
5b
|
Etäleikki, uhka/aggressio
|
1,1
|
1,1
|
5c
|
Etäleikki, uteliaisuus
|
2,4
|
3,3
|
5d
|
Etäleikki, leikkihalu
|
2,1
|
2,7
|
5e
|
Etäleikki, yhteistyö
|
1,8
|
2,2
|
6a
|
Yllätys, pelko
|
3,1
|
3,2
|
6b
|
Yllätys, puolustus/aggressio
|
1,5
|
1,8
|
6c
|
Yllätys, uteliaisuus
|
2,2
|
2,4
|
6d
|
Yllätys, jäljellejäävä pelko
|
2,4
|
2,3
|
6e
|
Yllätys, jäljellejäävä kiinnostus
|
1,5
|
1,8
|
7a
|
Ääniherkkyys, pelko
|
3,2
|
2,8
|
7b
|
Ääniherkkyys, uteliaisuus
|
3,3
|
3,6
|
7c
|
Ääniherkkyys, jäljellejäävä pelko
|
2,1
|
1,6
|
7d
|
Ääniherkkyys, jäljellejäävä kiinnostus
|
1,3
|
1,7
|
8a
|
Aaveet, puolustus/aggressio
|
1,8
|
2,2
|
8b
|
Aaveet, tarkkaavaisuus
|
3,5
|
3,8
|
8c
|
Aaveet, pelko
|
3,3
|
3,3
|
8d
|
Aaveet, uteliaisuus
|
2,5
|
2,6
|
8e
|
Aaveet, kontaktinotto aaveeseen
|
3,7
|
3,5
|
9a
|
Leikki 2, leikkihalu
|
2,4
|
3,5
|
9b
|
Leikki 2, tarttuminen
|
2,6
|
3,1
|
10
|
Ampuminen
|
2,8
|
1,9
|
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)